Hannun jengi

Aamulla soitti Sari ja kertoi että saivat lentoliput illansuulle. Toimitin Mahrusia hakijaksi, mutta jokin mätti aikataulussa ja olivat jo ulkona terminaalista kun ei taxia vielä näkynyt. Onhan tätä tapaamista jo ehditty odottaa! Varsinkin kun Hannu on lupaillut tuoda täydennyksiä varusteisiin, kuten säilykepurkin avaajia, joita ei ole kaupoista löytynyt.

Lopulta sitten porukka saapui. Kahvit eivät kelvanneet, sillä porukalla oli nälkä jota onneksi saadaan poistettua hotellin keittiössä. Abdy oli kätilöimässä porukkaa hotelliin ja nopeasti hahmoteltiin huomista ohjelmaakin. Mahrus saattoi jopa saada uuden keikan länsirannalle naisten pikakatsaukseen historiapaikoista. Hannu ja minä ehkä keskitymme majoituksen järjestelyihin Jaban savitalossa. Kaiken pitäisi siellä olla asuttavassa kunnossa, mutta katsellaan.

Onneksi olivat ensikertalaiset heti ihastuneet maan tunnelmaan ja uskovat viihtyvänsä. Ei mene matka hukkaan. Kunhan eivät ahnehdi liikaa muinaismuistoja kerralla, siitä voi saada liika-annoksen ja tulee historiaähky. Pieniä paloja kerrallaan on kokeneiden suositus. Siksi voi olla liikaa mennä ensi reissulla laivalla Assuaniin, joka oli alustava suunnitelma. Kun sen jättää seuraavaan kertaan, on sitten vielä jotakin suurta jäljellä koettavaksi. Pariksi viikoksi on nähtävää kyllä muinaisen Theban raunioilla ja nykyisen Luxorin puitteissa. Tarjoan kaikille sellaisia pieniä katsottavia, joita ei pikaturisti ollenkaan näe ja koe.

Kolme sähkökatkoa jo antoi ensituntumaa maahan. Kun ne Suomessa ovat jo harvinaisuus, saa niistä täällä nauttia harva se päivä, ainakin kerran viikossa. Siinä on totuttelemista varata tikkuja ja kynttilöitä tai mieluummin otsalamppu aina käsille. Suuri ero yökylmien ja iltapäivän lämpimien välillä tuottaa tottuneellekin pulmia pukeutumiseen. Pitää kehitellä kerrospukeutumista, josta iltapäivällä on vara vähentää ja iltasella taas lisätä. Varsinkin jos veneilee Niilillä!

Hannu toi valtavan kasan kirjoja Päivin kirjaston pohjaksi ja Paavokin jätti 5, joten jo niillä jonkun ihmisen pitkänkin loman lukemiset hoituu. Itsellä on Helmet-kirjastokortti johonkin sotkeentunut, enkä usko löytäväni sitä ennen kuin saan pari kaappia taloon ja niihin 4 laatikkoa, jonne voi alkaa järjestellä papereita, lääkkeitä yms pikkuroinaa. Kai se korttikin sitten löytyy. Viime kaudella sähköinen lainaus oli suuri ilo ja luin monta kirjaa läppärillä. Ne olivat aika kevyitä, pääasiassa dekkareita, mutta Juha Vakkurin kirja oli tärkeä. Häneltä on uusikin ”Afrikan ympäri” nyt siellä sähköisenä lainattavissa.

Aamulla Hannu herätti jo aikaisin ja kävin hotellissa hakemassa kirjat ja muut tuomiset, joista tässä kerron vain 5 pienoislipusta, joita annetaan sopiviin kohteisiin. Tärkeitä liimattavia pyyhekoukkuja ja purkinavaajia tuli myös nippu ja muuta kivaa, kiitos!