Luonnon systeemeihin ei pidä puuttua

 

Nyt on Turkissa rakenteilla Tigrisjokeen suuri pato, josta tuotetaan sähköä.

Sen patoaltaan alle hukutetaan suuri alue, ikivanha kulttuuripaikka ja häädetään taas ihmisiä pois perinnemailtaan.

 

Katselin karttoja alueelta ja havahduin asiaan, josta en ole kuullut aikaisemmin, kun ei ole tullut täälläpäin tehdyksi edes karttaharjoituksia, siis muualla kuin Egyn alueella. Vain satelliittikuvista voi nähdä että Eufrat ja Tigris -jokiin on aikojen saatossa tehty lukuisia patoja Turkissa, Syyriassa ja Irakissa. Väistämättä niiden patoaltaiden alle on jo jätetty satoja ikivanhoja kulttuuripaikkoja. Lisää ei olisi enää varaa tuhota. Turkin alueeltahan on viime aikoina löydetty varhaisimmat sivistysrakennelmat, paljon vanhemmat kuin Egyssä on.

 

Täällä kaksoisvirran alueella, missä ihmiset ensimmäisinä kehittivät viljelyn ja kyläasumisen, ei voi astua montaa askelta joen rannalla joutumatta tallaamaan ikivanhoja rakenteita. Sama toki koskee Egyptiä, Sudania, Pakistanin Indusjoen vartta, Kiinan suuria jokia jne. Vain pohjoisen joet ovat saaneet virrata ilman että ihmiset ovat olleet niistä riippuvaisia vuosituhansia sitten, silloin kun täälläpäin jo kuokittiin ”retiisimaita”. Kun ihmiskunta vaelsi pohjoisiin maisemiin ja oppi pyydystämään lohia ja hylkeitä, saalistamaan turkiseläimiä ja sai näin edellytyksiä selvitä kylmyydestä talvisin, on porukat asettuneet raukoille rajoille Siperiaan, Canadaan, Lappiin, Grönlantiin...

 

Nykytieto jo osaa opettaa, että suuriin luonnon järjestelmiin ei pidä puuttua. Surkea oppi on saatu Araljärvesta ja sen jälkeen Assuanin padosta. Kiina ei ole vielä oppia omaksunut ja värkkäsi suuren patonsa, joka ei vielä ole osoittanut ongelmia, ainakaan länsimaiden telkkareihin asti. Paitsi tietysti sitä raakuutta jolla miljoonia ihmisiä kyörättiin pois padon alta. Aika näyttää mitä Kiinassa tapahtuu pohjavedelle? Samat mokat toistetaan yhä Amazonin latvoilla, jonne väkisin ja maailmanpankin tuella vielä patoja rakennetaan. Jokin suuri patohanke Intian-Nepalin suunnalla saatiin torpatuksi, mutta pitäisi jo Pöyrynkin insinööreille mennä jokin oppi perille.

 

Nyt onkin ollut merkkejä siitä, että IMF ja muut suuret toimijat ovat alkaneet pohtia perusasioita. Satu Santala onneksi saatiin sinne Washingtoniin Maailmanpankin johtokuntaan puhumaan järkeä ukoille ja hänellä on takanaan koko Pohjoismaat-Balttia blokki, joten sanoilla alkaa olla painoa. Hauska todeta että hän on vihtiläinen ja poikansa on vihreä aktiivi, nyt tosin kaukojäsen. Perhe asui jossakin eteläisen Afrikan maassa vuosia, josta on peräisin Eeliksen sujuva englanti ja kai Sadunkin ymmärrys kehitysmaiden tarpeista. Nyt tämä YK:n organisaatioon kuuluva taalarypäs, https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/01_maailmanpankki/index.jsp

on tehnyt muutoksen aikaisempaan politiikkaansa ja tavoittelee koyhyyden poistamista palloltamme sekä käyttää kestävän kehityksen menetelmiä.

 

Mutta vielä ei ole saatu pysäytettyä metsäkatoa Brasiliassa ja Indonesiassa, joiden sademetsiä edelleen tuhotaan. Tuttuni (Hannun) Eeva oli viime talvena Amazonilla ja palasi juuri Malesiasta. Kertoi terveisiä molemmista ja suri viimeksi orankien ja muun luonnon menetystä palmuöljyn viljelyn tähden. Siinäkin hävityksessä on Neste Oil ollut aktiivinen toimija vaikka muuta väittää.

Molemmat sademetsät ovat hillittömän tärkeitä ekosysteemeitä ja erityisesti Amazonas on merkittävä tekijä ilmastolle. Kun sen tehokkuus veden siirrossa vähenee, seuraa juuri näitä ilmiöitä, jotka aiheuttavat rankkasateita, tulvia ja muuta kamalaa mm. Euroopassa. Vaikutukset ovat kovin monimutkaisia ja vasta viime vuosikymmeninä niitä on alettu svällisesti ymmärtää.

 

Amazonasin vaikutus perustuu kiertoon, joka syntyy kun merivesi höyrystyy ja nousee pilviksi, jotka sitten ajelehtivat mantereen ylle ja satavat alas keskiosan vuoristoon josta vesi lirisee jokisysteemiin ja palaa mereen. Tätä kiertoa sotkee tasavälein La Ninja -ilmiö, joka aiheuttaa muutoksia suursäässä.

 

Nyt kun meret ovat lämminneet, syntyy pyörremyrskyjä useammin, koska vesi höyrystyy herkemmin kun pintalämpö nousee yli 26 asteen. Tämä näennäinen maapallon alailmakehän pintalämpötilan nousun pysähtyminen johtuu siitä, että ”liikalämpö” on imeytynyt meriin ja jo aika syviin kerroksiin. Niin että jenkeillä on odotettavissa yhä pahempia myrskytuhoja alkusyksyisin. Tästä ovat varoittaneet taas kerran maailman suuret jälleenvakuutusyhtiöt, joiden niskoille kertyy yhä suurempia korvausmääriä.