Hassan teettää huonekalut verstaalla, jossa kävimme katsomassa työn menetelmiä ja laatua. Valitsimme myös värejä kalusteisiin. Laatu verstaalla oli korkea, ihan hämästyttävän hyvä ja sanoin sen omistajalle ja työntekijöille.

Paja toimii 5 kerroksisessa talossa radan takaisella asuinalueella, jolla aiemmin olen tavannut paljon koptiverstaita. Mutta tämä porukka ei ollut kopteja, vaikka puusepät usein ovat. Isäntä omistaa koko talon ja siinä on verstasta monessa kerroksessa, työpajaa, välivarastoa ja maalaamoa. Tilat olivat hiukan sokkeloiset, sillä ne oli asuintalon kaavan mukaan tehty. Voisi olla myöhemmin asuinkäytössä, jos verstas loppuu.

Toimistopöydällä oli paljon luetteloita ja mallikirjoja, jenkeistä ja Euroopan eri maista. Monta laatikkoa valokuvia kalusteista. Siitä asiakas voi valita mallit ja tyylin ja pojat siitä tekee kalut. Värit kalusteisiin voi itse valita tai kokenut pomo opastaa. Oli kovin tummaa puuta malleissa, oliskohan aasialaista tyyliä. Mallikirjoja oli ainakin Ranskasta, Saksasta ja jenkeistä, ehkä Aasiasta, mutta nimistä ei tolkkua saanut.

Jotenkin tuntuu hurjalta, että täällä on varaa tehdä yksilöllisesti ja käsityönä kalusteita joita muualla tehtaat suoltavat hihnalta. Voipi olla että saman kalusteen saa täältä silti halvemmalla kuin kalustekaupasta Saksassa tai pohjoismaissa.

Osaavat veijarit pintakäsittelyn ja maalaus tehdään ruiskulla. Jälki on hyvää. Hassan huvitti pomoa sillä, että minä tiesin lautojen olevan Ruotsista tai Suomesta. Kuusilautaa oli iso pino ja leimoista luin että oli ruotsalaista kamaa. Näyttivät vielä lautavarastonsa, jossa oli jotakin mulle tuntematonta lankkua (saarni?) ja kertoivat laadun nimen arabiaksi. Puu tulee Romaniasta, Bulgariasta ja Venäjältä. Olivat kiinnostuneita saamaan eri laatuja vaikka Suomesta, mutta jouduin toteamaan että ei riitä erikoislaatuja edes omaan tuotantoon, sillä puusepät valittavat ettei ole tarjontaa pihlajasta, haavasta, vaahterasta eikä visakoivusta. Kaikki menee mitä löytyy.

Pomo näytti yhtä maaliruiskua ja kertoi että on puute hyvistä. Kiinalaisia kuulemma saa mutta laatu ei kelpaa. Lupasi maksaa ”mitä vain” kunnon ruiskusta, joten tänne tulijoilta odotan ehdotuksia, miten olla avuksi asiassa.

Hassan pitää minua sisustuksen asiantuntijana ja sitä olenkin verrattuna tavallisiin tallaajiin täällä. Olenhan sentään itsekin maalannut ja värit suunnitellut useisiin kämppiin. Pari kesämökkiä lisärakennuksineen on tullut piirettyä ja vajoja rakennettua ja nyt sitten Suomeen pari pikku asuintaloa sekä tänne savitalon. Suunnittelu on kivaa ja antoisaa kun näkee hommat valmiina. Mutta ei täällä sillä kunnolla eläisi, sen verran halvalla tekee täällä arkkitehti hommia.

Nyt alkaa pian talon maalaus ja sitä pitäisi valvoa. Voipi ottaa voimille opastaa ja vahtia ukkoja, joille oman työn jälki ei ole arvo sinänsä ja ylpeyden aihe, kuten kotimaassa. Siinä suhteessa tuo vierailu kunnon jälkeä tekevään pajaan oli toivoa herättävä. Hassan silti arvioi hinnan eroksi vain 20-30% joka on erona slarviduunin ja kunnon jäljen välillä. Useimmin maalarien työn jälki on kuin kotimaalarilla ennen kuin maalarinteipit tuli käyttöön. Ei minkäänlaista kunnianhimoa!