Luin juuri Elise Tykkyläisen kirjan hänen kokemuksistaan Egyptissä. Vaikka hän ei kirjoitakaan varoittaakseen, niin minä teen sen tässä. Jos tiedät jonkun retkahtaneen egyptiläiseen mieheen, niin kehoita lukemaan tämä kirja. Kirjassaan "UUDEN ELÄMÄN SIEMEN - aavikon elämää" Elise kertoo rakastumisestaan beduiiniin ja mitä sitten tapahtui.

Arabin ja muslimin ajatusmaailma miehen ja naisen suhteesta on kovin erilainen kuin vaikka europpalaisen. Erot ajattelussa korostuvat kun pariskunta asuu miehen kotimaassa, jolloin naisella ei ole omaa tukiverkkoa. Kaikki tuki tulee saada miehen perheeltä ja suvulta, joiden ajatusmaailma kuitenkin on, että "mies voi piestä vaimonsa jos tämä ärsyttää häntä". Hakkaaminen on naisen syytä, hän on sen ansainnut ärsyttämällä miestä.

Samanlaisen kohtalon koki takavuosina sveitisläinen nainen naimalla Keniassa maasai-miehen. Päästyään turvaan kotimaahansa hän kirjoitti kirjan "valkoinen maasai" joka herätti huomiota. Kirjasta on tehty filmi joka esitettiin alkuvuodesta Suomessa. Sitä ehkä saa DVD:nä.

Eivät kaikki liitot ole onnettomia. Tunnen täällä Aishan, joka rakastuttuaan kääntyi muslimiksi, nai muslimin ja sai kaksi tyttöä. Hänen miehensä on ilmeinen poikkeus kaavasta, sillä tietääkseni ei mitään vastaavaa ole sattunut, mitä Elise on kokenut.  Tähän blogiin on usein kirjoitellut suomalainen Alice-rouva, joka on asunut muslimien keskuudessa vuosia ja hänen liittonsa on jutuista päätellen ihan kunnossa. Mutta kyllä se vaatii sopeutumista ja halua oppia ymmärtämään tätä kulttuuria. Erot ovat suuria, se pitää ymmärtää ja uskoa.

Miesten asenteissa ja perheiden tavoissa on toki suuria eroja. Koulutus ja työpaikka sekä tuttavapiiri toki vaikuttaa kaikkien asenteisiin, niin Suomessakin. Olen kotimaassa kokenut suuria eroja asenteissa ja ajattelussa eri puolilla maata.  Suuret luvut avioeroissa todistavat että ei avio ole aina herkkua meilläkään. Erona on se, että nyt meillä perheen sisäinen pahoinpitely ei ole perheen sisäinen vaan yleisen syyttäjän asia.