Kansojen tapoja

 

Olen tehnyt usean pitkän matkan thaikkuun ja mulla on sieltä miniä ja muitakin tuttavuuksia ollut monia vuosia. Samoin olemme tarjonneet kotimajoitusta 7-8 kertaa Vihdissä vierailleille nuorille aikuisille japanilaisille, aina lähes viikon kerrallaan. Näillä itäisillä kansoilla on hienot, hillityt tavat. Ollaan kohteliaita, hiljaisia ja hillittyjä kaikessa eikä ääntä koroteta tai riitaa haasteta ”koskaan”, ainakaan kovaan ääneen. Pelätään kasvojen menetystä, jos näyttää vihaiselta tai jos olisi pakko sanoa ei. Siksi turistille aina vaan hymyillään, koskaan ei sanota ei, vaikka pitäisikin. Siitähän aiheutuu suomalaiselle harmia ja sotkua, kun toinen vaan myöntelee, edes aina ymmärtämättä kysymystä.

 

Tämä ero kulttuureissa ja tavoissa tuli mieleen, kun istuin tutussa puutarharavintolassa pikku bissellä. Sen nimi on hauskasti Hämis. Poislähtiessä pyysin laskua ja isäntä portilla karjui kauhealla äänellä tarjoilijapojalle pyytäen tuomaan laskun. Ei tapahtuisi Aasiassa koskaan. Täkäläisessä Kodin-Anttilassa on johtamismenetelmä, joka perustuu huutoon ja toiseen kerrokseen se vaatii karjuntaa. Sama oli aikanaan ravintolassa täällä, entisessä pääkaupungissa Minyassa, jossa aamiaismeteli oli kaameaa.

 

Sama aasialaisilmiö venäjällä, ellei tiedä vastausta kysymykseen, sitten vaan arvataan. Tietä kysyvälle heitetään arviosta, kun ei tiedä. Jostakin syystä ei haluta myöntää ettei tiedä. Kumma juttu minusta.

 

Mediassa on kerrottu jo useita uskomattomia tietoja jenkkien tyhmyydestä, tietämättömyydestä ja siis huonosta koulutuksesta. Sinne on toki virrannut jatkuvasti huonosti koulutettua latinoporukkaa, eikä kunnon kouluja ole ollut tarjolla mustille tai punaniskoille pikkupaikoissa syvässä etelässä.

Silti tuntuu uskomattomalta, että 25% jenkeistä ei tiedä, että maapallo kiertää aurinkoa tai noin puolet uskoo ennustajiin ja horoskooppeihin. Pahoin pelkään että samantapaiset luvut saataisiin kyllä Venäjälläkin.

 

Siinä valossa ei ehkä tarvitse ihmetellä, että bestseller-kirjojen huipulle on noussut kaikenlaisia roskakirjoja, kuten tämän ihmekirjailijan Koontz'in ”huippujännittävät kauhukertomukset” joissa ei ole mitään kiinnostavaa valistuneelle lukijalle, koska niissä kehitellään kauhua ihmisssusien ja salaperäisten tappavien otusten avulla. Samoin jätin kesken kummallisen dragulaan perustuvan vampyyritarinan, kirjoittajana E. Kostova, opuksen nimi ”historiantutkija”

 

Surkuhupaisa esimerkki koulutuksen ja järjen puutteesta on kuvernööri ja ehdokas varapresidentiksi, tämä hyvännäköinen mutta ihan hassu Sarah Palin. Kun politiikassa voi päästä noin korkealle, on se kyllä valitsijoiden vika ja suurta tyhmyyttä. Palin kun sanoi omaavansa kokemusta Venäjästä sillä, että se on Alaskan naapuri ja aika lähellä.

 

On sitä meilläkin äänestäjissä vikaa, että eduskuntaan on nostettu kaikenlaisia hiihtäjiä, juoksijoita sekä laulajia, joiden mahdollisuudet ymmärtää valtakunnan asioita ovat olleet alussa kovin rajalliset. Mutta on se kuulemma tämä sirkkelimieskin jotakin oppinut, ainakin nyt yrittää pitää pienempää suuta. Mutta jos ainoa osaaminen on haukkua muita ja vaatia parannuksia, verohelpotuksia jne osaamatta esittää mitään muutosta, rakentavaa parannusta, ei ansaitsisi tulla valituksi.

 

Yhtään parempi ei ole sekään systeemi, mikä vallitsee lähes kaikissa alikehittyneissä maissa, että valtaan pääsee rahalla, lahjonnalla. ”Ylikehittyneissä” maissa on sama juttu, siellä vaan vaalikampanjat on tulleet niin kalliiksi, että varattomalla ei ole mahdollisuutta osallistua politiikkaan. Obama tosin keksi uusia tapoja ja pääsi pinnalle ”joukkorahoituksella”. Se olisi hyvä tapa muissakin asioissa, mutta meillä ei laki nyt salli sitä, että pikku lahjoituksia kerätään netin kautta hyville hankkeille, ei siis poliittisille asioille.