Taloja katsastamassa

Hassan soitti ja kertoi löytäneensä pari mahdollista asuntoa ensi talveksi. Lähdin siltä istumalta yli virran. Ensimmäinen kummallisuus oli, että kun soitin Mahrusille ottaakseni kyydin lautalle, soitto meni jotenkin pieleen. Kävelin sitten Lotuksen kulmaan ja siellä kaveri odotteli asiakkaita. Totesi sitten että numero oli väärin. Nyt jäi kaihertamaan asia ja mietin olisiko siinä numeroiden korjauksessa siellä Vodafonella voinut tulla jokin kämmi. Puhelin on muutenkin oikutellut ja usein soittaessa vaihtaa kohteen salaperäisesti. Ehkä pitää ostaa uusi känny ens kaudeksi. Kahta kännyä täällä tarvitsee kuitenkin.

Lautalla oli aikaa ja mahdollisuus katsella edessä istuvien naisten huoveja. Vasta nyt huomasin, että ne on kiinnitetty huolella neulojen avulla. Ei kai sitä voisi muuten saadakaan pysymään tiukasti kasvoja kehystämään tai ainakin huivi löytyisi päivän mittaan. Yhdellä tytöllä oli myös korvan kohdalla korun näköinen esine jonka arvasin olevan kauniiksi muotoiltu hans-free kuuloke.

Veneet Niilillä joutuvat ajamaan voimakkaan virran vuoksi hiukan vinossa. Meno on kuin kulkukoiralla, vinoa. Lauttakin käyttää rantautuessaan laituriin virran painetta ja ajaa kokka edellä laituriin vinossa ja virta painaa perän siitä kiinni laituriin. Istuin paikassa lähellä ulosmenoaukkoa. Mutta äijät alkoivat painaltaa yli laidan siitä ja pakottivat minutkin tästä epävirallisesta reitistä läpi, ”jalla-jalla” hihkaisulla. Hyvin se käy jos jalka nousee, ensin penkille ja siitä 60cm harppaus lautan laidalle. Kun ei saa mistään kädellä tukea, on se silti hiukan hankalaa kömpelölle ukolle, mutta onnistui.

Ahmed ja Hassan olivat vastassa rannalla, mutta hiukan jouduimme soittelemaan ja oikaisemaan väärinkäsitystä. He kun luulivat minun asuvan hotelli Feyrusissa eikä itärannan kaupunginosassa, jolla on sama nimi. Ahmedin ahtaalla autolla sitten liikkeelle ja uuteen Qurnaan. Hassu sattuma oli, että veivät katsomaan pikku taloa lähellä El Paradisoa, joka on tuttu edelliseltä talvelta. Kolmen huoneen kämppä, pieni vessa ja ahdas keittiö ja puuttuvat maisemat ratkaisivat asian. Olisi huonompi kuin nykykämppä Itärannalla. Hintakin oli avoin koska omistajan olisi pitänyt tehdä remppaa ja kohentaa kalustusta. Ei huvita se puuha ollenkaan. En siis antanut tarjousta. Pojat eivät tajunneet ollenkaan, että tunsin alueen ja olin siellä dallaillut, kun minun oletettiin olevan ihan turisti vaan.

Sitten ajettiin katsomaan vaan ulkopuolelta hienoa, isoa 2 kerrostaloa ihan Medinet Habun temppelin kupeella, josta oli näkymä kukkuloille. Ei ollut pääsyä sisälle eikä tietoa vuokrastakaan. En kovasti kiinnostunut, sillä päästäkseen katolle joutuisi kulkemaan talon sisällä yläkerran asukkaiden tilojen läpi. Kai siellä sisärappu olisi, mutta jotenkin vaistosin ettei ollut kiva. Ei ainakaan samaa tasoa kuin se Hannun talo, jossa ei olekaan kuin kaksi vikaa, sijainti ja hinta.

Seuraava ehdotus olikin sitten ihan nappiin. Savitiilistä rakennettava uusi pikku talo ihan pääväylän varrella Memnonin kolosseilta rantaan päin ehkä 500 m. Voisin vaikuttaa talon suunnitteluun ja siitä voisi tehdä täydellisen ekotalon. Hassan olisi rakennuttaja ja Ahmedin opiskelukavereista löytyisi rakentaja, joka ottaisi kokonaisvastuun hommasta. Talosta oli jo luonnos, julkisivupiirros mutta ei pohjakuvaa. Saisin itse piirtää sen, upeaa. Mutta sitten taas ajauduttiin pohtimaan rahoitusta. Suku voisi sen rahoittaa noin yleisesti ottaen, mutta kun turismi on ihan pohjilla, se ei onnistu nyt. Kaikki ovat töissä turismin alalla ja tulot on huonot.

Täytyy pohtia voisinko maksaa jonkin summan vuokraa etukäteen. Annukka ottaisi toisen huoneen mutta hänelläkin tekee taloudessa tiukkaa.

Talo olisi kyllä kovin houkutteleva, sillä maisema on upea, etelän ja pohjoisen puolella on vihreät viljelykset ja länteen näkee katolta kukkuloille. Katolle tulisi tyypillinen telttakatos, jossa voisi iltaisin istua katsellen valaistuja vuoria ja siemaillen jotakin hyvää juomaa. Mikrobusseja kulkee ohi, joten liikkuminen mihin tahansa olisi helppoa.

Hieno mahdollisuus jota ei saa päästää käsistä. Tuli pohdittavaa. Esim se että pitäisikö sittenkin tehdä kolme makkaria, yksi Hannulle tai yleensä vaan vieraille.