Iltakävelyllä muinaisessa Thebassa

Mika Waltari Sinuhensa sanoin kertoo, että
”ken on kerran Thebassa syntynyt, hän kaipaa Thebaan takaisin, sillä ei ole maan päällä toista kaupunkia, Theban kaltaista”.
Vanha Theba tulee Luxorissa vastaan joka paikassa ja etsimättä.
Minullekin kulkijana tämä Luxor on toinen kotini ja kutsun tätä muinaista tunnelmaa kultaiseksi kaupungiksi. Tämä on suuri kaupunki niin kuin silloin ennenkin Egyptin Uuden Valtakunnan pääkaupunkinakin. Vielä aasit ja hevoset ajavat katuja pitkin, sama Niili virtaa kaupungin halki, kauppiaat pesevät katukiviä kauppojensa edustalta, hedelmä- ja maustekojut pursuvat ja tuoksuvat runsauttaan. Kutsu Allah-rukoukseen soi kaiken yli voimakkaana. Köyhyys tunkee läpi kadun varsilla kerjäävien lasten ja vanhusten pyytäessä rahaa kulkijoilta. Miehet kokoontuvat kadun reunoille kahviloihin viettämään aikaa yhdessä pikkupoikien seuratessa tapahtumia.  
Ja kuin etsimättä kaiken keskellä tulee eteen kauniisti valaistu tuhansia vuosia vanha Luxorin temppeli.
kuva
Temppelistä oikealle kuvassa näkyy rakennus, nykyisin hotelli, joka rakennettiin siirtomaavallan aikaan Englannin hovin talvipalatsitarpeisiin. Napoleonin sotaretkeä 1700-luvun lopulla on kiittäminen siitä, että tämä vanha kaupunki löytyi hiekasta ja alkoi uuden elämänsä.
Nykyisten asukkaiden suhtautuminen tuohon kaikkialta läpitunkevaan kultaiseen
kaupunkiin ei ole minun havaintojeni mukaan erityisemmin arvostava. Oman historian omaksi ottaminen tapahtuu turismin avulla. Kovin kaivattu on se matkailija, joka tuo lanttinsa tähän museokaupunkiin toimeentuloksi. Silloin kun turisti pelästyy ja jääkin kotiin, se on melkein nälänhätä näillä main. Noin 90% : sesti kaupunkilaisten toimeentulo vaarantuu. Kävellessäni mielikuvat aikakausista vuorotellen lomittuvat yhteen ja eroavat toisistaan.  
Niin tämä oli  Waltarin mukaan ennenkin. Sinuhe kirjoittaa:
”Yhtä suuri kuin oli ylellisyys, rikkaus ja loisto temppeleissä ja palatseissa, yhtä suuri oli köyhyys muurien ulkopuolella.” Tämä maa on aina ollut vastakohtaisuuksien maa.