Myrskyt

Hiljattain julkistettu tutkimus kertoo, että sateet ja myrskyt lisääntyvät myös meillä. Ilmasto muuttuu, sanovat ”skeptikot” mitä tahansa. Meille se tuo lisää räntää, tulvia ja myrskyjä. Myrskytuulten vaikutus metsiin on suurempi siksi, että säiden lämmitessä routa on ohuempi eikä tue puiden juuristoa talvisin. Näin tuulen vaikutus vahvistuu, metsää kaatuu ja tappioita syntyy. Maailmalla vakuutusyhtiöiden korvausmäärät ovat olleet kasvussa jo vuosia ja jälleenvakuutusyhtiöt ovat alkuvuonna varoittaneet YK:n kautta maailman hallituksia ilmastonmuutoksen vaaroista.

Onneksi Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että meidän vaaraksi ei kehity todellisia hirmumyrskyjä. Uutisia kuunnellessa on tullut tutuksi useita termejä, kuten hurrikaani, tornado, sykloni, taifuuni, trombi. Itse olen käytännössä tehnyt tuttavuutta trombin kanssa parikin kertaa Saimaan alueella. Mutta muut termit vaativat hiukan avaamista.

http://ilmatieteenlaitos.fi/trooppiset-hirmumyrskyt

antaa seikkaperäistä tietoa ilmiöiden synnystä ja kehityksestä. Ne syntyvät aina lämpimän meriveden alueella ja nimi riippuu alueesta. Itse ilmiöt ovat samanlaiset ja niiden liikkeet ja aiheuttamat tuhot ovat samanlaiset. Eroja tulee siitä, minkälaiselle rannikolle ne osuvat. Matalilla rannoilla tulva on yleinen, korkeammilla rannikoilla tuhot syntyvät kun myrskyn silmää ympäröivät tuulet tekevät tuhojaan.

Olen poiminut muutaman avainlauseen yo ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Hurrikaani, taifuuni ja trooppinen sykloni ovat siis yksi ja sama ilmiö trooppisilla merialueilla”. Sivuilta ei kuitenkaan löydy termiä tornado, joka kuitenkin esiintyy jenkkilän uutisjutuissa. Ja niitähän on ollut tiheästi viime vuosina. Toisaalta se johtuu siitä, että ihmisillä on vehkeitä ja osaamista kuvata ilmiöitä ja levittää videonsa netin kautta. Jokin uutinen kertoi, että yhdellä USA:n osavaltion alueella oli kuukauden aikana ollut yli 70 tornadoa. Kuukaudet ovat loppukesästä ja alkusyksystä. Syynä on se, että myrsky syntyy vain silloin, kun meriveden pintalämpötila ylittää 26 astetta. Tämä syntyherkkyys on lisääntynyt nimenomaan siksi, että ilmaston muutos on nostanut merivesien lämpöä yli kriittisen rajan. Sillä jo muutama asteen osan lämmön nousu voi johtaa myrskyn syntyyn. Toki syntyyn vaikuttaa muutkin säätekijät, säärintamien liike, tuulet jne.

Olen joskus miettinyt mistä ne kummalliset nimet myrskyille annetaan. Selitys löytyy sieltä laitoksen sivuilta, eli myrsky saa nimen, joka tulee ennalta laadituista nimiluetteloista, siinä järjestyksessä kun myrskyjä muodostuu. Siksi nimet ovat usein amerikan kalenterista, joten luultavasti ei tulevaisuudessakaan tulla näkemään hurrikaania nimeltään Liisa tai Pekka, mutta kylläkin Elisabeth ja Peter. Yhtä uutista kuunnellessani ehdinkin ihmetellä mitä tapahtui, kun myrskyn nimike muuttui. Selitys oli:

Hurrikaanin ylittäessä päivämäärärajan, tulee siitä taifuuni.

Myrkyistä kerrotaan usein tuulen nopeuksia, mutta kannattaa olla varovainen termeissä, sillä liikenopeutta ei pidä sekoittaa hirmumyrskyn ympäri pyörivään rajuun tuuleen, joka voi yltää jopa 90 m/s (330 km/h). Siis myrsky itse liikkuu, sen silmästä arvioiden muutamia kymmeniä km tunnissa, mutta itse pyörre menee paljon vinhemmin. Ja tästä pyörivästä tuulesta sitten mitataan sen voimakkuus jota on sovittu olevan 5 eri astetta.

Usein myrsky heikkenee ja muuttaa suuntaansa. Maan päällä tai pohjoiseen suuntaava pyörre heikkenee, kun sitä syöttävät ilman elementit muuttuvat.

Suomi saa toistaiseksi olla rauhassa varsinaisista hirmumyrskyistä, vaikka sinänsä tuulisuus tulee lisääntymään. Hirmumyrskyjen rippeet saattavat ajautua meillekin Islannin suunnasta, mutta hyvin laimeina. Meikäläiset trombit syntyvät samalla tavalla, siis kun pintavedet lämpiävät, yleensä elokuussa. Mutta niiden voimaa ei voi verrata Texasin vastaaviin, mutta paha trombi saa kyllä aikaan mittaviakin metsätuhoja. Mittakaavasta saa käsityksen, kun tietää että maailmalla täysin kehittyneessä myrskyssä pyörteen halkaisija reunalta toiselle on tavallisimmin 400–800 km, toisinaan yli 1000 km. Meillä trombin mitta saattaa olla muutaman sata metriä, vaikka tuhoalue saattaa olla kilometrejä alaltaan. Hiukan toinen asia on myrskyrintama, joka meilläkin on pahimmillaan ollut kilometrejä leveä. Onneksi niitä on ollut harvoin, mutta ovat ennusteiden mukaan lisääntymässä. Ja kuulemma vain 30% meikämetsistä on vakuutettuja.