Nippeleitä viikolla 47

 

S-kauppa on tehnyt hienon ekoteon, kun on hankkinut miesten vessaan vedettömät pisuaarit. Laitteen lapussa selostetaan että yksi laite saattaa parhaimmillaan säästää 100 000 litraa puhdasta vettä. Tuskin sentään Nummelan Prismassa. Kaikenlaisilla asemilla, ainakin lentokentillä niitä tarvittaisiin. Ravintoloihin myös ja Vermoon sekä jäähalleihin, missä käy kerralla paljon kaljanjuojia ja lorotusta on paljon.

 

Kuulin radion luontoretkestä tarinaa, jossa kaverit kaivelivat marraskuista kariketta männyn juurelta. Piti olla neliömetrin suuruinen alue aluksi, mutta taisi jäädä paljon pienemmäksi. Mutta lajeja löytyi huima määrä. Asiantuntija luetteli monia lajeja, pistiäisiä, hämähäkkejä, luteita, hyppyhäntäisiä. Pienet ötökät saadaan esiin siivilöimällä niitä karikkeesta ja otos oli pari kourallista metsänpohjaa. Ne pantiin 15x25cm lootaan, jonka verkkopohjan läpi ne varistettiin toiseen lootanpohjaan.

 

Lintumies Juha Laaksonen oli ajatellut pikku kisaa, jossa hän paikallaan seisten laskisi lintuja kun hyönteismies tutkii maanpintaa. Juha näki 3 lintulajia, mutta hyönteisiä ja selkärangattomia oli satoja lajeja. Mukaan pitää laskea hyönteisten toukat ja munat ja näin saadaan määräksi 500-1000 ötökkää varttineliömetrille. Sen päälle tulee änkyrämadot, joita on tuhansia, mutta ei ihan pintakerroksessa. Ne taas ovat metsämaassa yhtä elintärkeät kuin peltomaassa lierot. Kun lasketaan lisäksi bakteerit, joita ei silmin näe, saadaan se aikaisemmin kertomani 300 000 eliötä neliölle, jos otetaan n. 10cm kerros laskentaan.

 

Hiidenveden pinta on noussut 40cm joka on paljon, kun vesitilaa on n. 40 neliökilometriä. On ollut niin sateinen lokakuu, vaikka nyt on ollut kauniita aurinkokelejä usein marraskuussa. Hiidenvesi on toiseksi suurin järvi Uudellamaalla ja sen valuma-alue on suurempi kuin Vihdin pitäjän alue, eli vettä kertyy laajalta alueelta.

 

Kävin Hill Siden golfkentällä tarjoamassa senioriosaketta lunastettavaksi, koska pelaaminen ei enää onnistu selkävaivojen vuoksi. Alalla on ylitarjontaa joka käytännössä tarkoittaa että klubi ottaa osakkeen ilmaiseksi, jotta osakas pääsee eroon vuosimaksuista. Tätä tehdään monilla kentillä.

 

Oli toimarin ovi auki ja poikkesin moikkaamaan Ville Nurmea, johon olin tutustunut aikaisemmin, kun hän oli tj Teleforumissa, jota olin aikanaan perustamassa ja sen hallituksessa vuosia. Muistutin Villeä että itse asiassa minä keksin nimen yhdistykselle, kun haluttiin eroon kömpelöstä vanhasta.

 

Varsinainen asiani oli tarkistaa oliko toissavuotinen ehdotukseni, johon hankin kymmenkunta allekirjoittajaa, edennyt yhtään. Otsikko oli kentän imagon kohottaminen. Hän tunnisti osia otetun huomioon, sillä siinä oli ainakin yksi kentänhoitajia kiinnostanut ehdotus, joka tarkoitti väylien välitiloja, joihin ei pallo juurikaan lennä, ja niiden jättämistä kukkakedoiksi.

 

Kun kentän alue on hiekkakumpua tai ainakin on hiekkaa saatavissa, on helppo köyhdyttää ne välialueet, niin että ketokasvit niillä menestyvät. Niitä ei pidä kastella aikä leikata, mikä vähentää töitä ja säästää siinä. Niille ei pidä levittää myöskään lannoitteita. Kedot kasvavat kukkia ja houkuttavat hyönteisiä ja nämä sitten lintuja.

 

Ehdotus sisälsi myös linnunpönttöjen lisäyksen ja niille selitystekstit, sillä kentällä pesii huomattavan moneja lajeja. Äsken lähetin Villelle yhteyden pöntöntekijään joka tekee niitä eläkepäiviensä ratoksi. Välitin myös yhteyden Ekolämmöx-firmaan, joka voisi suunnitella auringon hyötykäyttöä alueen rakennuksiin.

 

Koitan kaivaa 2 vuoden takaisen kirjeen ja panen tänne jos löytyy. Kentällä on nyt käytössä kansainvälinen sertifikaatti, joka tarkkailee kentän ekoasioita, mutta ei mene näin yksityiskohtiin. Golfkentät ovat Suomessa usein hyvinkin ekologisia, parempia kuin monokulttuuria edustavat viljapellot. Kentillä on usein puroja ja lammikoita, joissa vesilinnut viihtyy.