Nippeleitä 30.8

 

Muistan kun olin kauhuissani ja pelkäsin kolmannen maailmansodan alkavan silloin, kun oli Kuuban kriisi. Kennedy ja Hrustsov silloin olivat napit vastakkain -62, kun venäläiset alkoivat pystyttää ohjustukikohtaa Kuubaan ja USA pani saaren saartoon ja esti venäläisiä laivoja viemästä ohjuksia sinne. Saarto on ollut voimassa sitä asti ja kurjistanut kuubalaisten elämää kovasti. Silloin venäläiset taipuivat ja Kuuba sai kärsiä.

 

Asia tuli väistämättä mieleen, kun taas saa olla kylmä rinki istuimella, kun tuo Putin haluaa palauttaa sen ajan. Tai kuitenkin ajan, jolloin venäläisiä pelättiin. Nyt se aika on tullut, mutta mitä sitten seuraa? Nyt taas perivenäläisyys ja uho on korkealla ja toiset kärsivät. Tuntuu oudolta, että kärsijä on slaavilainen lähikansa, jossa vuosituhat sitten on aloitettu venäläinen imperiumi, Rus. Kiovassa sen alkujuuret ovat ja se on edelleen ortodoksikirkon pääkaupunki.

 

Mutta ainahan on perinteisesti hyökätty naapurin kimppuun kun on haluttu ”elintilaa” ja naapurimaan rikkauksia. Vain todella isot sotapäälliköt, Aleksanteri Suuri ja Napoleon, valloittivat kaukaisempiakin maita. Pienemmät rosvot ovat kyllä seikkailleet ja tappaneet muilla mantereilla, mutta aina jonkin kuninkaan laskuun. Historia on kirjoitettu sodista ja päälliköistä, ei koskaan vain kansoista.

 

Harvoin kansainvälisessä diplomatiassa sanotaan suoraan, että vastapuoli valehtelee. Eduskunnassa on perinne, että niin ei saa sanoa ja siksi on näitä kiertoilmaisuja, kuten ”muunnettu totuus”. Nyt kuitenkin jenkkilän YK-lähettiläs Power sanoi venäläisten valehtelevan ja yhdyn arvioon. Se ei toki poista sitä, että jenkit ovat puolestaan valehdelleen useinkin. Ensiksi nousee mieleen iso vale Saddamista, jolla piti olla joukkotuhoaseita, kun jenkit vain himoitsivat Irakin öljyä. Se seikkailu on karvaasti opettanut monille, myös John Blairille, että valheen varaan perustuva arvio ei kanna. Surkeinta asiassa on, että koko maailma vielä nyt kärsii USAn valheista ja virheistä. Siitä on nyt siinnyt karmaiseva uskonlahko, joka terrorisoi lähi-itää. Ja nyt sitten jenkit sanovat, että heillä ei ole strategiaa sitä vastaan.

 

Tämä Isis-kuvio muistuttaa jotenkin Putinin taktiikkaa. Tehdään jotain niin posketonta, että vastapuolelta menee konseptit ihan sekaisin. Kun hylätään vanhat sopimukset ja tavat, muut ovat neuvottomia. Isis on palauttanut tilanteen reilut tuhat vuotta taaksepäin, Putin otti lähtökohdakseen 1800-luvun alun. Molemmat unelmoivat jostakin menneen ajan suuruudesta ja sen palauttamisesta, mutta tuskin onnistuvat. Maailman meno on nyt sellainen, että mikään valta ei pärjää ilman kumppaneita, yhteistyötä ja varsinkaan markkinoita.

 

Putin joutuu sen huomaamaan aika pian, kun maan talous rapautuu vauhdilla. Globaali talous määrittää kaikkea tällä pallolla. Vaikka Venäjä maana on suuri alueeltaan, sen talous on vain raaka-aineviennin varassa, öljyn, kaasun ja metallien vienti kannattelee maan taloutta. Maan väkiluku (jolla on suuri merkitys kansantaloudessa) on laskenut jo parikymmentä vuotta ja aivovienti on ollut suurta. Teollisuus ei ole uudistunut, koska sitä ei voi johtaa keskitetysti. Markkinavoimat ohjaavat kehitystä, katsotaan vaikka Rautaruukkia, Lenovoa tai Saabia.

 

Joka ei seuraa valppaasti tekniikan kehitystä, kuten digitalisaatiota, kaatuu nopeasti. Muistetaan vaikka Kodak, Xerox ja IBM ja lähin esimerkki Nokia. Nyt on Microsoft lirissä. Ja Stockmann, vaikka vähän eri syistä. Vauhti on niin hurja, että siihen ei meinaa sopeutua isotkaan toimijat. Itse asiassa ne ovat suurimmassa vaarassa hitautensa vuoksi. Saati sitten jokin Rossatom, jota ohjastetaan suoraan Kremlistä. Kuka on se nero siellä, joka hallitsee teknistä kehitystä, kun Putin ei itse kerkiä kaikkeen. Hänellä varmaan olisi lahjoja omasta mielestään ja venäjän kansakin luottaa siihen.

 

Suomen on tässä tilanteessa pakko luottaa omaan osaamiseen ja Hornetteihin. Sitä kalustoa pitää uusia melko tiheään ja kaikille ei edes myydä parasta. Tilanne vaatii kylmää päätä, mutta kenellä sitä olisi tarjota? Tuomioja on toiminut hyvin, samoin Saulilla on ollut hyviä puheita ja hyviä näkemyksiä. Kukahan kirjoittaa pressan puheet? Hallitus on nyt niin kokemattomissa käsissä, että hirvittää. Mitään suuria linjoja ei saada ratkottua ja sitten näperrellään kaikkea pientä ja väärästä päästä, kuten koulupakon nostaminen vuodella.

 

Mitähän muuten Lipponen on soitellut Putinille. Ei kai mitään kun sai rahat kaasuputken ”konsultoinnista”. Taitaa olla hiljaa myös Schröder. Kun myyjä ei tahdo myydä ja ostaja ei tahdo ostaa, jää putki vähälle käytölle. Mutta näyttää siltä, että molempien on pakko taipua. Siinä on hyvä esimerkki markkinoiden paineesta. Länsi-Eurooppa tarvitsee kaasua ja Kremli fyrkkaa. Onneksi meillä Suomessa ei ole paljoa sellaista, mitä venäläiset himoitsevat, paitsi juustoa.