Hadi, 3,5v.  tuli äitinsä kanssa tapaamaan vanhaa luxorinukkoa. Johanna oli parin vuoden tauon jälkeen Luxorissa ja tapasimme ensi kertaa. Netissä on pidetty kontaktia harvakseltaan, Johanna kommentoinut mun tekstiä joskus. Näin tämä siirtokunta paisuu pikku hiljaa, vaikkakin Johanna on vain kuukauden.

Menin Qwickiin mikrobussilla ja taas kävi niin, että bussikuski otti pikapysähdyksen aikana teetä cafeteriasta. Olen nähnyt aika usein miten kuskeilla on vakipaikat, josta otetaan mukaan täysi lasi ja tyhjennetään se ajon aikana. Takasin tullessa palautetaan lasi kioskille. Olen hyvin tyytyväinen tähän pikkubussi-liikenteeseen. Se on tehokas ja edullinen, mutta tehokkuuteen sisältyy tällaisia pieniä lisukkeita ja kikkoja. Kun ei ole työehtosopimusta ja työsopimuksen takaamia taukoja, pitää kehitellä omia luovia ratkaisuja!

Mikrobussin reitin selvittämiseen meikälainen tarvitsee bussin pysäytyksen ja sitten kaikilla tavoilla selvitellä meneekö bussi sinne minne pyrin. Nyt on sanavarastooni saatu pari tärkeää osoitteen tai paremminkin suunnan ilmoittavaa sanaa. Mutta täkäläiset käyttävät pieniä, lähes huomaamattomia käsimerkkejä suuntaan selvittämään. Äsken tyttö näytti kadun reunalla kuskille ihan huomaamatonta kädenliikettä, jolla hän kysyi kääntyykö kuski sairaalakadulle. Näin kuskin ei tarvitse edes pysähtyä kun merkistä selviää asiakkaan suunta. Täytyy muistaa kikka, mutta se ei toimi kaikissa tilanteissa.