Egyptin parlamentti valitsee tänään sen 100 henkilön komitean, joka alkaa vääntää kokoon perustuslakia. Jo tämän porukan valinnan kanssa on oltu kovasti erimielisiä sen kokoonpanosta. On esitetty erilaisia painotuksia siihen, montako prosenttia porukasta kuuluu olla parlamentin jäseniä ja mikä osuus on politiikan ulkopuolisia, edustaen eri tahoja, kuten kirkkoja, yliopistoja, pressiä, järjestöjä, lainoppineita jne. Jakoehdotukset ovat vaihdelleet 30 mp=kansanedustajia/70muita jakoon 60/40. Muslimiveljeskunta päätyi pitkän pohdinnan jälkeen tasajakoon 50/50 joka ilmeisesti nyt toteutuu, koska siitä on sovittu eri puolueiden neuvotteluissa. Koska muslimiporukoilla tulee olemaan selvä enemmistö 100 joukossa, on eräs liberaalipuolue jo vetäytynyt komiteasta,koska se ei ole tarpeeksi edustava. Tulee hankala vääntö!

Tunisiassa ollaan hiukan pidemmällä, mutta ei sielläkään laki ole valmis. Siellä on myös menossa kovaa vääntöä. Aikaisemmin oli jo tieto että perustuslaki ei pohjaa islamin sharialakiin. Sehän ei minun ymmärtääkseni sovi yhteen demokraattisten käytäntöjen kanssa. Kuitenkin sitä vaati eilinen iso mielenosoitus. Sharia on ongelmallinen siksikin, että se on koraanista johdettu pino tulkintoja, joita on vuosisatojen saatossa saaneet aikaan juristi-teologit antamalla tapauskohtaisesti fatwoja. Niitä on ollut pakko sepittää ja soveltaa, koska koraani on vanha opus eikä sen laatimisen aikaan tunnettu nykyajan juttuja. Yhteiskunta joskus 700 luvulla oli kovin erilainen eikä koraaniin ole voitu mitenkään kirjata moderneja asioita, jotka tulevat esiin lain soveltamisessa.

Olen lueskellut Jaakko Hämeen-Anttilan kokoamaa opusta ”Uskontojen risteyksessä: Välimeren alueen uskontojen juurilla”, jossa on kymmenkunta eri kirjoittajien artikkelia. Siinä kelataan pääasiassa juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Ne on tässä järjestyksessä myös iältään ja toistensa sukulaisia ja aikanaan uskonnot ovat olleet hyvin paljon sidoksissa toisiinsa alueella. Kaikki ovat silti saaneet vaikutteita vanhemmista uskonnosta kaksoisvirran maasta, Intiasta ja etäämmältä Aasiasta.

Uskontotieteilijät ovat vuosisatojen aikana pähkäilleet niiden parissa. Yksi alan oppinut suomalainen toimii nyt Kairossa toimittajana. Siksi en uskalla teosta enempää analysoida, ettei tule moitteita. Maallikolle se antoi hyvän kuvan, miten monimutkaisista vaikutuksista on kyse. Kun sitten uskontojen pohjalta yritetään hoitaa valtioiden asioita, menevät suhteet kovasti solmuun. Jos valtioiden johtajat ovat hurskaita uskovia kukin omassaan, ei sovusta juuri ole toivoa. Israelin alueella kun on kolmen uskonnon edustus vahvasti läsnä ja sekoittamassa asioita, voi ymmärtää miten vaikea umpisolmu siellä on. Israelin ympärillä on sitten shiia ja sunnisuuntaukset islamista eri valtioiden hallinnossa vahvasti mukana. Kyllä länsimaiden vanhat synnit siirtomaa-ajalta ja YK:n päätös jolla Israel ja Palestiina perustettiin 1947, on jättänyt sellaisen perinnön maailmaan, että sitä ei hevin ratkaista. Ei ainakaan tasapuolisesti ja reilusti.

Egyptissä on mahdollista kenen tahansa ilmoittautua pressanvaaliin ehdokkaaksi. Pitää vain hankkia 30 kansanedustajaa kannattajaksi tai vaihtoehtoisesti 30 000 äänestäjää. Lehtijutun mukaan ilmoittautumispaperit on hakenut satoja ihmisiä ja juttu toteaakin että Egypti on todella ainoa maa maailmassa, jossa kua tahansa voisi päästä virkaan, teoriassa. Jos äänestyksen voisi hoitaa netissä, 30 000 kannattajaa olisi helppo nakki. Eikös meillä joku koulupoika voittanut jonkin hullun äänestyksen, jonka kaverit pilan päiten hoitivat facebookin ja muiden välineiden kautta voittajaksi. Olisiko se ollut suosituin suomalainen tms pari vuotta sitten? Egyptissä on lehtitiedon mukaan paperit hakenut autojen korjaaja, opettaja ja sheikki, joka oli pitkään rukoillut johdatusta ja lopulta saanut tukea jostakin ylhäältä.

Näissä tosivaaleissa etsitään nyt nimeä, jonka suuri enemmistö voisi hyväksyä. Konsensus ehdokasta ei vaan tunnu löytyvän ja kolumnisti Salama A Salama (nimi on todella tuo ja sattuu niin hauskasti, että minulla on lähisukua, joilla on sama sukunimi) veikkaa ettei voi löytyäkään. Eri puolueet ovat niin kaukana toisistaan. Kukaan mahdollisista ehdokkaista ei ole esittänyt ohjelmaansa ja vaikeata se lieneekin näissä oloissa. Mutta jotakin linjauksia täytyy ilmoittaa, muutoin ei saada kunnon vaaleja. Parlamentin äänestys% oli 40-50 välillä ja nyt saattaa jäädä siitäkin alle.