Sylvian laulu

Aamutv haastatteli tutkijaproffa Sylvia Akar'ia Helsingin yliopistosta lähi-idän tilanteesta, Egyptin ja Syyrian jutuista. Oli näköjään Sylvia lukenut blogiani, kun osasi arvioida samaan tapaan tilannetta.

Hänkin totesi, kuten jo olen useaan kertaan kirjannut, että Egyptin tilanne on huolestuttava, jopa vaarallinen. Hän tosin arvioi oudosti sitä, että ”SCAF on ottanut lainsäädäntävallan presidentiltä” joka ei noinkaan hennon demokratian maassa pidä paikkaansa, vaan lainsäädäntövalta on toki parlamentilla. Tosin kenraalijuntta on sen porukan hajottanut ja otti siis vallan siltä. Muutoin proffa oli samaa mieltä kanssani, myös Syyriasta.

Hänkin totesi että Bashar al-Assad on ahtaalla, jota viimeksi on todistanut se, kun korkeita upseereita loikkasi. Lähtivät Turkkiin turvaan, yksi kenraali ja pari everstiä perheineen. Ovat liittyneet Free Syrian Army - FSA:n joukkoihin, jonka pääpomo on Assadin serkku ja saman niminen. Siitähän ilmiöstä alkoi repeily myös Libyassa. Tätä Assadin vastaista porukkaa on Turkkiin kertynyt jo yli puoli vuotta ja ovat silloin viime syksynä jo nimenneet itsensä ”Syyrian vapaaksi armeijaksi”. Toinen Assadin kaatamista yrittävä porukka on Syrian National Council  joka on vihdoin saanut rivinsä jotenkin järjestykseen ja kootuksi kaikki oppositiovoimat yhteen. Niin on annettu ymmärtää siinä yhteydessä kun joukon keulamieheksi saatiin Ruotsissa asuva vanha Assadin vastustaja. (Nimeään en nyt löydä). Mutta löysin mielenkiintoisen sivun joka kertoo laajemminkin ulkopolitiikan asioista.

Näiden vallankumousten seuraaminen on nyt helpompaa kun voi netistä kaivaa infoa. Mutta jotakin häikkää on SNC.n tiedottamisessa, kun löytämäni sivusto on viimeksi päivitetty tammikuussa. On toki vaikeaa toimia ulkomailta ja hajanaisuus on ollutkin Syyrian opposition suuri pulma. Voisivat ottaa oppia Libyan kumouksesta joka melko varhaisessa vaiheessa kykeni yhtenäisyyteen ja sai länsivalloilta julkisen tuen ja siten puhevaltaa maan asioihin. Syyriassa se ei ole vielä onnistunut.