Välivouhkat

 

Tärkeää turistille on ymmärtää kaupan luonne, jossa olennaista ovat välivouhkat. Nämä ovat nuoria miehiä jotka osaavat turistienglantia, jota taas kauppiaat eivät juuri puhu, paitsi Soukissa, turistikujalla.

 

Välivouhka poimii turistin kadulta, kysyen mitä tämä etsii ja vie myymälään, jossa tuotetta myydään. Sulavasti poika esiintyy kaupan myyjänä ja tulkkaa omistajalle turistin haluja.

 

Törmäsin taas tuttuun ilmiöön kansantorilla, joka on jatkona Luxorin Soukille. Sen alkupäässä ostin muutaman mandariinin, josta jouduin maksamaan tuplat. Paikalliselle kilo oli 4 rahaa, multa kiskottiin 5 rahaa puolikilosta. Rähjäsin ja sain takaisin osan rahasta.

 

Hauska episodi oli tyynyn osto. Kysyin tyynyjä tutusta kaupasta ja jotenkin se nuori välivouhka kuuli asian ja kävi kimppuuni. Hän esiintyi kaupan myyjänä ja esitteli tyynyä, joka oli ainoa kappale, vähän tarhrainen. Muka löytyisi uusia ja muita värejä. Ei löytynyt, mutta juuri se tyyny sopi minulle selän taakse nojatuoliin. Hinnaksi vouhka heitti 280LE, jolle nauroin. Poika tuli perässä ja tarjosi tyynyä moneen eri hintaan, selitti ja selitti sen ainutlaatuisia ominaisuuksia. Tarjosin aluksi 25, ja lopulta pitkän tinkimisen jälkeen 40, jolla kauppa syntyi. Silti poika yritti vedättää sillä että hän olisi tarjonnut hintaa 45 jonka muka olin hyväksynyt. Sanoin että anna rahat takaisin ja pidä tyynysi, jolloin ruinaaminen loppui. Poika sai kauppiaalta kymmenyksensä, joka on osa tapaa.

 

Nämä välivouhkat voivat poimia turistin kadulta ja mennä mihin tahansa kauppaan muka sen myyjinä ja jos saavat kaupan, heille automaattisesti maksetaan välityspalkkio, yleensä 10%. Monet elättävät itsensä sillä. Juttelin vallankumousvuonna yhden välivouhkan kanssa ja hän avoimesti kertoi systeemistä. Hänen taktiikkansa oli sellainen, että sijoittui laivasta nousevien turistien lähelle ja nappasi joukosta aina jonkun joka oli kiinnostunut ostamaan matkamuiston tms. Nuori mies hoiti tehokkaasti oppaan hommansa ja elätti sillä perheen.

 

Turistioppaat joutuvat alistumaan samaan systeemiin haluamattaankin. Sitä käyttävät hyväkseen alipalkatut pienten matkatoimistojen uudet tytöt, jotka eivät muuta ymmärrä. Aurinkoisen oppaatkaan eivät voi välttää tätä syvälle juurtunutta tapaa palkita välivouhkia.

 

Esimerkiksi HH-talon isäntä Jaba, jota kovasti odotamme pois vankilasta, hankkii elantonsa toimimalla välivouhkana turistien ja vuokraisäntien välissä. Saa siinä kovasti olla aktiivinen ja touhuta, jotta leipä irtoaa. Toisaalta lienee niinkin, että kun pitkäaikaisturisti sen kämppänsä löytää, ei jatkossa kai välikäsi enää voi rahastaa vuokraisäntää? Tietääkö joku?