Vieraita tienvierustoilla

 

Nyt on juuri oikea aika ryhtyä sotaa jättiputkia vastaan, sillä ne alkavat juuri kukkia ja muodostaa siementä. Putki pitää katkoa ainakin kukintojen tuhoamiseksi. Mutta ole varovainen sen katkotun putken pään kanssa, sillä siitä tursuaa vaaleaa nestettä, joka polttaa ihoon haavan, joka paranee hitaasti. Se polttaa jopa kankaan läpi, joten näppylähanska ei suojaa tarpeeksi. Lisäksi vamma paranee kovin hitaasti ja on tuskallinen.

www.vieraslajit.fi kertoo näistä ja opastaa torjunnassa. Olen organisoimassa jättibalsamin kitkemistä ja -putken kaivuuta Kirkkoniemen polulta, jossa havaitsin reilu viikko sitten jättiputkia. Sain Vesan tekemään niistä lehtijutun Vihdin Uutisiin ja sinnekin maininnan talkoista.

 

Yksi syy talkoiden järjestämiseen oli siinä, että yleisesti eivät ihmiset tunnista jättiputkea sen alkuvaiheessa. Toinen kiusankappale, jättibalsami tunnetaan ”paukkukukkana” sillä se on ovela kasvi ja ilmeisesti ihmisen tai isomman eläimen lämpö laukaisee siemenkodan napsahtaen ja siemenet lentävät kauas. Olisiko mahdollista että karvaturkit vielä auttavat leviämisessä?

 

W-sivu kertoo, että se heikentää järven- ja joenrantoja, sekä ojanpientareita, koska balsami ensin tappaa muut kasvit peittämällä ne ja kun sen oma juuristo on heikko ja pieni, se ei sido maata samalla tavalla kuin kotimaiset alkuperäislajit. Se taas aiheuttaa rantojen rapautumista ja maalajien liukenemista vesiin. Heikko juurakko auttaa torjunnassa, sillä balsami on helppo nyppäistä irti. Kukkimaton kasvi ei leviä ja sen voi jättää kuivumaan maahan.

 

Tein taas ip-kävelyn samaa reittiä ja huomasin pari uutta paikkaa, joihin jättiputki on jo pesiytynyt. Sunnuntaina saavat nekin tuomionsa. Rantakioskilla ei kai kukaan ole reagoinut talkookutsuun. Nuoret, jotka siellä istuvat, eivät juuri asiasta välitä, vaikka kyse on juuri heidänkin tulevaisuudestaan. EVVK!

Yksi syy talkoiden järjestämiseen oli siinä, että yleisesti eivät ihmiset tunnista jättiputkea sen alkuvaiheessa. Vaikka olen takavuosina saanut kirvelevän haavan putkikasvista, en enää muistanut sen lehden muotoa ja vasta nettiopiskelu kertoi että putkikasvi onkin joko joku laji ukonputkea tai karhunputki. Biologi Katrin tulee pe.illalla varmistamaan lajia. Toinen kiusankappale, jättipalsami tunnetaan ”paukkukukkana” sillä se on ovela kasvi ja ilmeisesti ihmisen tai isomman eläimen lämpö laukaisee siemenkodan napsahtaen ja siemenet lentävät kauas. Olisiko mahdollista että karvaturkit vielä auttavat leviämisessä?

 

W-sivu kertoo, että se heikentää järven- ja joenrantoja, sekä ojanpientareita, koska palsami ensin tappaa muut kasvit peittämällä ne ja kun sen oma juuristo on heikko ja pieni, se ei sido maata samalla tavalla kuin kotimaiset alkuperäislajit. Se taas aiheuttaa rantojen rapautumista ja maalajien liukenemista vesiin. Heikko juurakko auttaa torjunnassa, sillä palsami on helppo nyppäistä irti. Kukkimaton kasvi ei leviä ja sen voi jättää kuivumaan muovin päälle ja kuivana polttaa.

 

Tein taas ip-kävelyn samaa reittiä ja huomasin pari uutta paikkaa, joihin tämä putki on jo pesiytynyt. Sunnuntaina saavat nekin tuomionsa jos ovat vaarallista lajia. Rantakioskilla ei kai kukaan ole reagoinut talkookutsuun. Nuoret, jotka siellä istuvat, eivät juuri asiasta välitä, vaikka kyse on juuri heidänkin tulevaisuudestaan. EVVK!