Paavon kyydissä

 

Täällä tieto (=juoru) kulkee, osin toki hyvää tarkoittaen, sillä mainitsi ohimennen Abdylle meneväni perjantaina isoon kylään eli Luxoriin. Niinpä Annukka tiesi soittaa ja kertoa, että Paavo on saapunut ja ovat Mahrusin kanssa Sinuhetalossa. Mulla oli juuri puuro kypsynyt ja pyysin tunnin aikaa päästä sinne.

 

Paavo oli päivätorkulla ja heräili sieltä matkaväsymystä valittaen. Hänellä oli käynyt vanhanaikaisesti eli laukku jäänyt Kairoon ja huonoksi onneksi (=tyhmyyttä) oli siellä sitten kännykkä, laturi ja lääkkeet. Paavo oli haksahtanut vanhaan luuloon, että laukku kulkee koko reitin perille asti. Hänen olisi pitänyt muistaa että Egyptissä niin ei ole, kun on täällä pyörinyt vuosia. Vaikka lentoyhtiöt kuuluvat samaan markkinointiketjuun StarAlliance, ei niin yksinkertainen palvelu pelaa! Syytä muistaa, sillä vain harvoin laukut saa perille, jos on lippu buukattu yhteislinjalle kahden yhtiön välillä. Joskus se onnistuu Lufthansan kanssa.

 

Mahrus oli ollut yöllä Paavoa vastassa, omalla riskillään kun sai vinkin Annukalta, mutta eivät olleet tavanneet kuitenkaan. Eivät kertoneet miten nyt oli yhteys syntynyt, sillä Paavon luxor-kännystä oli akku loppu ja se toinen oli Kairossa. Mahrusille tuli kuitenkin hyvä päivä, sillä pyörimme Paavon ja vähän meidänkin asioilla kaupungilla monta tuntia. Ja sitä herkkua ei moni taxi saa.

 

Paavo oli yöllä mennyt tuttuun hotelliin Ramosa, aseman edessä Mahatta-kadulla. Halpa 2-3 tähden yömaja. Päivän ohjelmassa oli etsiä hänelle vuokrakämppä. Se olisi sinänsä helppo nakki, kun turisteja sekä pitkään viipyviä reissaajia on vähemmän kuin vielä 3-4v sitten. Mutta Paavon huonohko liikkuminen (86v mittarissa) asettaa vaatimuksen, että kämpän pitää olla mieluusti alimmassa kerroksessa, korkeintaan yhden nousun tasalla.

 

Puhelimet kuumana kyselivät etukäteen vanhoilta tutuilta, mutta ei heti tärpännyt. Niinpä matkaan ja hakuammuntaan. Mahrusista on näissä suuri apu, kaikille suomalaisille! Hän tuntee kämppien omistajia ja myös länsimaisia asukkaita, kuulee vinkkejä ja hoksaa kysellä. Kävimme ensin uudessa kämpässä Feirusissa, samoilla kulmilla missä Pave, Annukka, Klas ja minä olemme asuneet vuosia. Korkea hinta ja portaat, kolmas kerros esti kaupat muutoin hyvästä kämpästä. Vuokranmäärään vaikuttaa paljon kuinka pitkä sopimus on ja Paavon reilu 2 kk ei anna saumaa tinkiä.

 

Kävimme samalla kadulla missä asuin ensi kauteni ja jossa tutustuin vastapäätä taloa rakentaneeseen englantilaiseen opettajaan May:n ja jälkeenpäin selvisi että minun ekan talon omisti niinikään egymiehen ”brittivaimo”. Siinä kävimme useamassa kämpässä, mutta Paavo on vaistoihminen ja vaativakin, sillä valo on hänelle tärkeä myös. Siksi meni hylkyyn pieni studio, meikäläisittäin reilu yksiö 1500LE/kk, koska sen ikkunaluukut olivat tolkuttoman korkealla ja sälein varjostetut ja tuijottivat vastapäisen talon seinään. Loistava sijainti tv-kadun reunalla lähellä isoa ruokakauppaa, kahviloita jne.

Hän halusi lepäämään ja syömään jotakin ja siksi sovimme autossa, että Mahrus hoitaa hänelle uuden puhelinkortin ja tiedottaa numeron meille. Pave jopa mietti uuden puhelimenkin ostoa, kun epäili kai laukun löytymistä. Sovittiin uusi yritys huomenna ja Mahrus lupasi kysellä tarjouksia valmiiksi. Näin leivoimme taxikuskista yleismiehen, joka järjestelee asumisia ja tietysti kyytejä sekä yhteyksiä suomalaisten kesken. Tähän heppuun voi luottaa, kun ”poika” (3 tytön isä) vielä ymmärtää vähän suomeakin. Puh. +20100 682 4405 pane talteen kännyysi.