Kirjasto on pakollinen nähtävyys täällä. Edellinen poltettiin parituhatta vuotta sitten (kvn = en ole ehtinyt tarkistaa näitä, menee muistin varaisena. Opiskelen tätä kunhan pääsen kiinteästi verkkoon.

Paikka on myös paljon muuta kuin kirjasto, selvisi minulle lakkolaisten kertomana. Ainakin siellä on paljon taidetta nähtävänä. Aulassa on isoja metalli- ja kiviveistoksia. Aulasta aluksi alakertaan ja katsomaan muuta. Ensimmäisenä törmää Adam Hanyn teoksiin ja niistä aika provosoivasti täkäläisiä ajatellen oli sarja sexistisiä kuvia. Ne olivat kubismin henkisiä sommitelmia, missa aina keskiössä oli vagina tai yhdyntä. Tietysti verhottuna mutta selvästi läsnä. Muut hänen työnsä olivat aika tavanomaista, veistoksia ja maalauksia.

Taidetta varten on varmaan 1000m2 tilaa monessa osastossa. Oli elokuvastudion luonnoksia suurleffaan Faarao Ehknatonista, kuninkaasta joka yritti muuttaa Egyptin yksijumaliseksi maaksi, mutta hävisi kädenväännön papiston kanssa. (Sinuhe kertoo tarinan) Leffan lavasteet ja puvustokuvat ovat hyviä ja lopputulos olisi ollut mahtava, mutta porukalta loppu raha. Sääli. Muissa saleissa oli kaikenlaisilla tekniikoilla tehtyä monipuolista taidetta, keramiikkaa, akvarelleja, öljytöitä, veistoksia.

Erikseen osasto lastenkirjoille ja suuri sali lasten atk-opintoja varten. 12 konetta odotti pöydillä, 1 koululainen käyttämässä puoliltapäivin.

Jättisalissa, jonka katossa on kolmiomaiset ikkunat, oli monta tasoa. Joka tasolla työskentelypöytiä, hyvät valot ja tuolit. PC-koneita riveittäin, arviolta noin 400 kävijöiden käytössä eri puolilla. Takaseinältä löytyi rivi pieniä tutkijoille varattuja parin neliön työtiloja. Selvästi joissakin tehdään vakavaa työtä, ehkä väitöskirjaa, kun oli näkyvillä paljon paperia, mappeja, kirjoja. Mutta näitä varattuja oli kovin vähän, näin 4 ihmistä niissä ja koppeja oli ainakin tusina. Sallin tietokoneriviä kulkiessa katsoin sivusilmällä mitä koneilla tehtiin ja ainakin puolet oli naamakirjassa. Naama kirjassa ei monikaan, vaikka tavallisilla pöydillä oli joitakin pareja tai ryhmiä vakavammissa puuhissa tekemässä opintoja. Mutta tyhjää tilaa oli runsaasti, käytössä ehkä 25-30% mahdollisuuksista. Samaten katselin kirjahyllyjen täyttöastetta, joka vaihteli aiheesta riippuen kovasti. Käytössä saattoi olla vain 15-20-30% hyllytilasta. Sama havainto karttaosastolla, runsaasti hienoja karttalaatikoita tyhjinä.

Tätä kirjastoa ei normaalitempuilla saisi palamaasn. Rakennus on tehty lähes kokonaan palamattomista materiaaleista. Oli kiveä, betonia, lasia, terästä. Vain lattiat tammi-sauva-parkettia ja portaatkin oli mustaa graniittia. Sprinklereitä oli kattopalkeissa 2,5m välein. Kun rakennus on Unescon kustantama ja ylläpitämä, voisi olettaa että laitteita testataankin ja korjataan, mikä tässä maassa noin muuten olisi harvinaista. Pistokokeena tarkastin hyllykön jossa oli tilaa 48 jm vain maantiekartoille, joita oli lopultakin aika vähän, ei yhtään Suomesta, vähän Euroopasta. Pitäisköhän karttakeskuksen lahjoittaa setti?

Kirjoja lojui pöydillä lukemisen jäljiltä aika paljon. Siihen lieneekin selityksensä, jonka sain kun lopetin kierrokseni sisällä. Ulkopihalla oli lakkomielenosoitus. Siitä kerron erikseen.