Hämähäkit

Eläinmuseon intendentti Juhani Terhivuo oli radiossa kertomassa hämähäkeistä, niiden pyyntitavoista ja muuta kiinnostavaa. Hän kertoi että Suomessa tunnetaan tuhansia lajeja ja joka vuosi löydetään uusia. Siihenkin vaikuttaa ilmastonmuutos siten, että ilman lämmetessä ötökät siirtyvät pohjoiseen. Ilmiö on tuttu perhosilta, sillä uusia lajeja tulee jatkuvasti, harvinaiset yleistyvät ja siirtyvät pohjoisemmaksi. Koko maapallolla on luokiteltu noin 35 000 hämähäkkilajia, mutta kuten muidenkin hyönteisten kanssa on tilanne, lisää löytyy kun etsii. Amazonin kaltainen sademetsäaarnio ylläpitää käsittämättömiä määriä erikoistuneita eliöitä. Yhdessä jättimäisessä puussa saattaa elää kymmeniä tuhansia hyönteisiä.

Useat ihmiset pelkäävät hämähäkkejä, se lie tuttua. En tiedetä miten moinen fobia on syntynyt, sillä ihmiselle hämähäkit ovat täysin vaarattomia, ainakin meillä elävät lajit. Minulla on lapsuuden kokemus, jossa iso ”hämäläisenhäkki”puri jalkaani, kun sitä ahdistelin pelokkaana pois. Eipähän tuo kai ollut sen kovempi tuska kuin hyttysen pisto. Kaikille on kai selviö, että luonnon monimuotisuus on hirmuisen tärkeää ja siihen kuuluvat myös hämähäkit, kastemadot ja kaikki elollinen. Jopu tiedemies on joskus todennut, että jos maailmasta poistettaisiin kastemadot, koko systeemi romahtaisi nopeasti. Myös hämähäkit ovat tärkeitä, sillä ne syövät hyönteisiä, joista ilman tätä harvennusta tulisi kamala riesa. H-häkit ovat myös itse tärkeätä sapuskaa linnuille ja muolle isommille otuksille. Syö ja tule syödyksi on luonnon laki, josta Darwin teki selkoa.

Toinen hh liittyvä muisto oli se hämmästys kun näin kevättalvella järven jäällä leudossa ilmassa liitäviä hh liitovarjoja. Olimme katsomassa ihmisiä liitovarjojensa kanssa lentelemässä, mutta tämä luonnon liitokikka oli yliveto. Hämmästyttävää oli että h-häkit liitivät niin kaukana metsästä, matkaa rantaan oli noin kilometri joka suuntaan. Ja kun ajankohta oli niin aikainen, huhtikuun alku.

Terhivuo kertoi että tämä liitämällä siirtyminen on hyvin yleistä metsässä, sitä ei vain huomaa. Usein puiden välissä kulkiessa saa naamalleen seitin, sen vain pyyhkäisee pois asiaa pohtimatta. Mutta siinä on joko kyse uuden verkon virittelystä tai otuksen siirtymisestä puusta toiseen. Itse olen joskus miettinyt miten se lentoonlähtö oikein tapahtuu, kun ilmassa näkee seitin liidon ja hämähäkki on siinä alapäässä. Miten ihmeessä se saa sen seitin irti sieltä oksasta. Ajatus on kovin ihmismäinen, sillä ratkaisu on yksinkertainen, Hh erittää seittiä tuuleen ja kun sitä on riittävästi, se vaan päästää irti ja liitää. Painovoiman vuoksi liidon aikana itse lentäjä asettuu alimmaksi ja lentolaite nousee joskus korkealle, vaikka järven ylle.

Intendentti kertoi että hämähäkeillä on useita saalistustapoja. Juoksuhämähäkit ottavat saaliinsa kiinni pyrähtämällä juoksuun, kun jokin sen kahdeksasta silmästä on havainnut liikettä. Toiset tyypit virittävät verkkojaan, joko vaaka- tai pystysuoraan. Verkot ovat todellisia rakennustaidon mestariteoksia. Hämähäkin seitti on eräs maailman vahvimmista langoista, suhteessa paljon vahvempi kuin mitä ihminen pystyy valmistamaan. Seitti venyy jopa 30% mitastaan ennen katkeamista, kun teräsvaijeri katkeaa paljon aikaisemmin. Myös seitin kestävyys suhteessa omapainoon on ylivoimainen. Kasteisen aamuna sopivassa paikassa vaakasuuntaisia verkkoja näkee pienellä alalla jopa satoja ja se kertoo hh:n määrästä. Kun nämä vaakaverkon kutojat ovat vain muutama laji kymmenistä siinä katseen alalla.

Olenkin joskus pohtinut, miten se otus saa sen verkon kiinnitettyä kahden kuusen väliin ihmisen naaman korkeudelle? Olisi uskomaton suoritus hiippailla puusta toiseen maan kautta ja vetää perässään seittiä kuin köyttä (ihmisen naurettava ajatus!) tai sitä perästään kehien. Matkaa tulisi liiaksi ja aikaa palaisi niin, että verkkoa ei yhdeksi yöksi ehtisi väsätä. Arvaan siis, että ovela vekkuli käyttää siinä kohtaa tuulta hyväksi. Kun yhden kuidun saa kanjonin yli, on loppu helppo nakki ahkeralle veijarille. Tämähän alkaa kiehtoa – täytyy varmaan ryhtyä etsimään tietoa netistä, josko hyönteistutkijat ovat ehtineet sinne jotakin raportoida. Vaikeus on siinä että se tieto on kai sitten englanniksi ja minulta ovat hakusanat piilossa.