Järviruoko on jännittävä vanha rakennusmateriaali, jota Suomessa ei nykyisin juurikaan käytetä, vaikka muualla paljonkin. Www.ruoko.fi Asiain tila on johtanut sellaisiin hassutuksiin, että ruokoa korjataan talteen Unkarista, siis Balatonin rannoilta. Sitten se rahdataan Saksaan, josta siitä tehdään Berger-levyä, jota sitten on ostettu myös Suomeen. Meillä on levyn valmistusta ja tarjontaa ollut vielä 1950-luvulla, mutta sitten viimeinenkin ”kutomakone” on hävinnyt.

Kiinnostava ruoko-blogi  http://ruoko.vuodatus.net/blog/2912614 

Heimoveljet Virossa ovat viime vuosina kovasti puuhanneet ruokoasian parissa ja ostaneet jostakin tai rakentaneet uusia koneita. Kävin viime kesänä Tallinnassa ekomessuilla, jossa ruoko ja sen käyttötavat olivat hyvin esillä. Virosta myös saa nyt ostaa berger-levyä ja sieltä on saatu myös suuri osa ruokotarpeista. Yksi kokeneista mestareista, Siim Sooster www.rooexpert.ee, [email protected], esitteli ruokokaton tekoa. Hän on poikineen rakentanut kai kaikki meille viime aikoina syntyneet katot. Virossa on ainakin Siimillä korjuukone, jolla jäältä korjataan ruokoa. Korjattu ruoko niputetaan noin 20cm tyvipäästään oleviin nippuihin, joita sitten ladotaan kattoon. Kiinnitys tapahtuu tiukasti kattoruoteisiin teräslangoin, jotka surrataan tiukaksi.

Tapasin Siimin Vihdissä jossa hän viime kesänä kävi tekemässä katon Lauri Helasen taloon Selkiin. Lasse on ollut ruokoasioissa mukana jo vuosia ja tehnyt omia kokeilujaan eri rakenteista. Hän on tehnyt kokeilumielessä myös saunan ruokoseinäisenä elementeistä. Ruokoa on paljon käytetty aikaisemmin nimenomaan eristeenä rakenteissa. http://www.luomura.com/talotarinoita/jarviruokotalo-vihdissa/ (keltapaitainen shortsiukko olen minä)

Ruokoa voi poistaa rannoilta, sillä poisto oikein tehtynä ei haittaa vesistöjä ja päinvastoin kohentaa rantoja ja luonnon monimuotoisuutta, Lisää aiheesta http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522160393.pdf

Turun suunnalla on ollut aktiivisuutta ruokoasioissa ja parhaillaan on menossa yhteinen EU-rahoitteinen hanke GOFREEN, jossa Viron osaamista on saatu mukaan. Hankeen yksi tavoite on tuottaa rakentamisen avuksi RT-kortti, joka antaisi faktoja rakenteista, paloturvallisuudesta jne. Nykytilanne ilman RT-korttia on hankala, sillä kuntien rakennustarkastajat eivät uskalla tehdä ratkaisuja, kun kokemusta ja normeja ei ole. Sama koskee mm. viherkattoja. Pohjoismainen normi sallii maksaruohokaton rakentamisen vaikka rivitaloihin, mutta tavallinen rakennustarkastaja ei asiaa tunne ja vaatii paloturvan nimissä 8m suojaetäisyyksiä!

Ruoko palaa aika huonosti tiiviinä nippuna, vaikka sitä voidaan hyvin polttaa ruovikkona. Ruoko sisältää paljon mineraaleja, jotka heikentävät palamista. Siksi niissä maissa, joissa kattoperinnettä on jatkettu nykypäiviin asti, ei ole tarvinnut riidellä paloherran kanssa, vaan ruokokatot ovat normaalia materiaalia siinä missä meillä päre, huopa tai paanu.

Mallikas ruokorakennus on Paanasen perheen rakentama kahdensankulmainen http://www.luomura.com/talotarinoita/paanasten-kahdeksankulmainen/ ja toinen mallikas katto on Biolanin pääkonttorin kate. Talo on muutenkin loistava uusien ja vanhojen ideoiden kokeilukohde.

http://puutarha.net/tuoteinfo/TM_1110_biolan_paakonttori.htm Saviyhdistyksen ”ruokojaoston” aktiivi on arkkitehti Hartwig Reuter, joka myös vetää ruokorakentajat Osk Kaanee. [email protected] jolta voi tiedustella ruokoa, sillä hänellä on korjuukone, kai ainoa Suomessa.

Luonnonmukaista rakentamista pyörittää suomalaiseen tapaan monta eri yhdistystä, kuten http://www.saviry.fi/ savirakentamista, www.luomura.fi kaikkea luomua ja erikseen vielä http://www.tulisijat.tv/ joka edistää järkevää puulämmitystä. Hiukan erikoista on että niissä kaikissa on mukana ja tiedottamista hoitaa usein Marja Salmenmäki, 040-900 5157 jolta voi kysyä melkein mitä vain yhteyksiä ekorakentajiin. Ja jotain tiedän minäkin, kysy vain.