Hävittäjäsuihkukoneet

Onko tullut aika rohkaista kansaa ja tehdä metelöiviä ylilentoja? Kahdesti on tänä aamuna vetäisty yli Luxorin moottorit jylisten. Tässähän on kentällä myös sotilaskoneet, ei tarvitse ihan Kairosta asti puhaltaa näitä mielialan-nostatus-lentoja. Siksi ne tulkitsen, kun on tämä poliittinen tilanne niin omalaatuinen. Aikaisemmilla kausilla ei niitä ole ollut kuin kerran muistaakseni. Harjoituslennot voidaan suunnata vuorien ja erämaan ylle eikä tarvitse ihan kaupungin yli meluta.

Sisäpolitiikka on aika solmussa ja tilanne herättää paljon pulinaa. Ostin eilen Al Ahramin viikkoliitteen, mutta se on aika tuskaista luettavaa – pirun pitkiä jorinoita pienellä präntillä, vaikeita käsitteitä ja koukeroista kieltä. Syynä lienee se, että kirjoittajat ovat nimestä päätellen vieraalla kielellä kirjoittavia ja siksi teksti ei ole napakkaa ja ytimekästä. Lehden juttujen otsikoista voi vetää johtopäätöksen, että aviisi on hyvin kriittinen Mursin toiminnalle. (kirjoitan vaan Mursi kun sillä muodolla olen aloittanut – täällä kirjoitetaan o:lla mutta sanotaan u:lla). Toinen juttu sitten onkin se, että mitä jauhoja on pusseissaan juristeilla, jotka joukolla ovat tuominneet Mursin kaappauksen. Heiltähän se uhkaa ottaa vanhan vallan aikaisia asemia pois, vaikka vetoavat laillisuuteen.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että nämä muutamat ulkomaillakin tunnetut diplomaatit ja osaavat tyypit, Mussa ja Baradei ovat haukkuneet perustuslain. Niin haukkuvat Aljazeeran haastattelemat monet ihmiset. Tärkeimpiä kommentteja on tietystikin se, että shariapykälien ottaminen lain ohjenuoraksi sortaa ei-muslimeja. Kyllä se samalla sortaa myös naisia, sillä yksi lain sanonta panee aina naisen ottamaan huomioon perheen edut ensin. Yksi ronski (miehen) kommentti olikin lyhyeasti että laki tekee vaimosta miehensä orjan. Perustuslaki ei hiisku mitään lapsen oikeuksista. Kriitikot sanovat että ainoa muutos vanhaan onkin se, että pressa saa mesota vain pari kautta ja siten estetään ikuiset presidenttiydet ja niiden tuomat diktatuurit.

Näissä väännöissä onkin hyvin näkynyt joka käänteessä, miten vanhan korruptiokauden etuisuuksista pidetään tiukasti kiinni. Kun vielä koneisto on lähes kokonaan Muban nimittämiä kähmyjä, ei uudistuksille ole sijaa. On kovassa rakosessa uusi pääsyyttäjä, jonka pitäisi puhdistaa myös oikeuslaitos. Mutta lie vaikea homma, kun nimitetyt tuomarit osaavat kaikki temput ja toisaalta uusi hallinto haluaa toimia lakien mukaan. Jos ei toimisi, mikään ei muuttuisi. Näin tämä vanha valta voi jarruttaa uudistuksia lähes loputtomiin. Mukana kimpassa on tietysti myös talousmahdit, sillä hekin olivat osa valtarakennetta joka on perustunut salaisiin provisioihin ja kähmintään. Siitä kertoo hyvin kirja Jacobian talon tarinoita. (Asiasta hiukan sivuun kerron juorun joka väitti että Egyptian Experience-firma olisi vaikeuksissa. Se on rakentanut hulppean lomakylän ja myynyt siitä ulkomaisille ostajille osakkeita ja nyt huhu väittää että se onkin valtion maalla.)

Ulkoisia paineita on myös tukuttain. Syyrian sota, Gazan pommitukset ja tappamiset, joita tämä maankolkan mahtimaan pitäisi olla sovittelemassa. Taustalla sitten pelko Iranin ydinaseesta, arabikevään leviämisestä öljykuninkaiden maihin, yleinen talouskriisi, USAn vetäytyminen alueelta. Murheita riittää Mursilla ja hänen kokemattomalla tiimillään. Nämä ulkoiset sotien uhat, joiden taustalla on ainainen Israelin pelko, saavat sitten suihkuhävittäjät liikkeelle, että olisi kansalla edes tunne siitä että Mursin johdolla armeija hoitaa hommansa. Sitä pelkoa ehkä hiukan ruokkii se, että vanhan vallan kokeneet kenraalit on pantu viralta.

Se tietysti oli ihan välttämätöntä, sillä armeija on koko ajan ollut talouden riippana, imenyt rahat, kiertänyt verot ja ohjannut sotasalaisuuksiin vedoten armeijan kautta rahaa kenujen taskuihin. Siinä on toinen blokki, jonka murtamisella olisi kiire. Mutta homma on vaikea juuri salailun vuoksi. Kun kukaan ei lopultakaan tiedä mitä kaikkea kenraalit ovat maassa sählänneet talouden rattaissa, koska aina se onkin sotasalaisuus. Arvioidaan että 40% maan kansantulosta on pyörinyt armeijan kautta ja se on todella suuri panos. Se pitäisi saada kulkemaan valtion kassan kautta ja verotettavaksi.

Mursi on saanut täkäläisetkin uskomaan, että kunhan vaan saadaan perustuslaki voimaan, sitten voidaan keskittyä talouteen. Talous on ihan kuralla, työttömyys kasvussa, turismi ei vedä. Niinhän se talous tärkeää tietysti onkin, jos ei oteta huomioon paria pikku seikkaa, ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niitä vaatimaan syntyi vallankumous! Nyt pahasti näyttää että Mursin porukka on sen kumouksen varastanut, niinkuin Tahririlla sanotaan.

Täällä landella asiat nähdään ihan eri valossa. Kun kaikki riippuu turismista, sanotaan että ne rettelöitsijät Tahririlla pilaa maan maineen ja tuhoaa talouden. Muissakin asioissa ero ajattelussa on suuri Kairossa ja yläegyptissä. Tästä on tullut havaintoja kun olen yrittänyt löytää tuotteita joita voisi viedä ulos, siis rahdata Suomeenkin. Varsinkaan täällä Luxorissa ei ole mitään käsitystä siitä, että asiakkaan toiveita ja tarpeita kuunneltaisiin. Tätä tavaraa me tehdään, mallit on tässä, esitteitä tai www-sivuja ei ole. Ota tai jätä. Kun maassa ei juuri tunneta vakuutuksia eikä postille saa seurantaa tai kirjausta, on vientiä yrittävä pienempi firma lirissä. Tuskin sitä kukaan yrittääkään, paitsi joku kaheli ulkomaalainen. Minulle on herännyt epäily laattojen viennistä Italian kautta. Siellä kun on kauppamiehiä, mutta laatat usein myydään vain erinä. Heräsi epäily että ostavat täältä, muuttavat paperilla EU:ssa tehdyksi kamaksi ja myyvät hyvällä katteella. Sopisi ainakin mentaliteettiin saapasmaassa. Puuttuisi vielä että saisivat EU-tukia tuotantoon.