Kesän kaunein aika

 

Asun kivassa paikassa, josta on helppo lähteä lenkille, vaikka nyt kuumana päivänä se jäi väliin. Vanhankirkon niemi tarjoaa kauniit näkymät Hiidenveden Kirkkojärvelle ja polkua reunustavat vanhat, paksurunkoiset ja ryhmyiset puut. Terva- ja harmaaleppiä, muutama mänty, paksuja raitoja, paljon kukkivia tuomia. Ja linnut pitävät konserttia, vaikka pesintä on jo vauhdissa.

 

Rantalehdon polku vanhojen puiden lomitse

Poikkeuksellinen helle alkaa hellittää, raikas tuuli järveltä viilentää oloa. Kävelin Haudankalliolle, mutta maisema on pusikoitunut sitten lapsuusmuistojen. Paljon on kaatunutta puustoa, järeitä kuusia varsinkin. Seurakunnan metsiä ei ole juuri kaadettu ja näin syntyy monimuotoisuutta, kun tuulenkaadot jäävät maahan.

.

Kirkonkylän rantaa, veneiden takana uimaranta. Ei kovin fiksua, sillä veneiden tankkaus liruttaa aina bensoja ja öljyjä veteen.

Ihmettelin miksi joku luonto- ja lintuharrastaja oli kiinnittänyt paksujen tervaleppien rungon alaosaan pellin reilun metrin matkalle ja aina samaan puuhun mihin oli kiinnittänyt pöntön. Ne olivat aivan vesirajassa, joten en nähnyt mille lajille ne oli tähdätty. Pohdinta antoi ratkaisun: pöntöt ovat koskeloa ja telkkää varten ja pelti estää käärmettä pääsemään pesälle.

Täällä ne laululinnut piileksivät. Mänty on noin 150 v.

Ihmettelin laulajaa pusikossa, joka saattoi olla kultarinta, viikon luontoääni. Polveilevaa, monipuolista, vihellystä, tirskutusta, mutta laulajaa en vaan nähnyt. Täytynee ottaa kiikarit mukaan huomenna, kun säätieto kertoo kylmenevää. Myös totesin, että nyt on oikea aika kerätä nokkoset. En käytä niitä tuoreena vaan kuivattuna ja murskattuna hienoksi silpuksi, jota on helppo heittää kastikkeisiin, soppiin jne.