sfiksit
Harvinaista herkkua sensaatiolehdistä, Iltsika julkaisi jutun Luxorista.
Kikan fb-päivityksestä sen kopsasin, kiitos vaan.

http://www.iltasanomat.fi/matkat/luxorin-historiallinen-reitti-sfinksien-valtakatu-avataan-matkailijoille/art-1288450367733.html?fb_source=timeline&fb_ref=artikkeli_likea

Kun olen tällainen vanhan koulun mies en osaa laittaa linkkiä yhden sanan taakse. Kukahan opettaisi? Temppu ei ole vaikea.

Sen sijaan vaikeampi temppu on ollut ”kaivaa” esiin niitä sfinksejä koko kadun mitta täyteen. Onko kukaan nähnyt patsaita todella kaivettavan jostakin? Minulle on aika ilmeistä, että ne vain ilmestyvät yön aikana jostakin. Siis tuodaan paikalle jostakin pajasta. Kutsukaa minut paikalle tai ottakaa kuva kun patsaita löydetään. Kaikki mitä sinne on ilmestynyt viime vuoden aikana, ovat olleet siistejä, useat ehjiäkin.
Lainaus IS jutusta (teksti lie saatu Egyptistä?)
””Restaurointityöt käynnistyivät noin viisi vuotta sitten ja hanke piti sisällään lukuisia merkittäviä kaivauksia, joiden aikana esiin kaivettiin muun muassa saviruukkupajoja, viininvalmistuspaikkoja, valtava vesisäiliö ja lukuisia reliefejä. Muun muassa yhdessä reliefissä on kuvattu kuningatar Kleopatra VII, jonka uskotaan vierailleen Sfinksien valtakadulla yhdessä Marcus Antoniuksen kanssa. ””

Pystyisimme valokuvien perusteella ja vanhoja dokumenttejamme kaivamalla sanomaan tarkan päivän kun työt alkoivat. Asuimme silloin kadun vieressä olevassa EMILIO-hotellissa. Sattumalta vaimo otti kuvan siitä puistosta, joka sijaitsi ennen Luxorin temppelin vieressä, juhlakadun päällä. Olimme poissa 2 pv Assuanin retkellä ja kun palasimme, oli työt juuri aloitettu kaatamalla puiston puut.

Hämmästyksemme oli suuri kun seurasimme työtä. Naiset pääsivät ottamaan kuvan ensimmäisten päivien löydöistä, vaatimattomista laatoista joita kaivettiin esiin. Yhtään sfinksiä ei siitä kaivannosta noussut esiin sen parin viikon aikana kun töitä pääsimme seuraamaan. Niitten varhaisten kuvien oton jälkeen työmaa eristettiin naruin ja paikalle tuli sotilas pyssyineen. Parin alkupäivän ajan istui vain siviiliukko vartiossa ja hän antoi parilla lantilla meidän mennä työmaalle.

Pahoin pelkään, että ne alkuperäiset patsaat on tuhottu niinä vuosisatoina, jolloin kukaan ei ymmärtänyt huolehtia arvokkaasta vanhan Egyptin perinnöstä. Lienevät jossakin naapuritalojen perustuksia tukemassa? Sitä katua ja patsaita ei edes suojannut kaikkialle tunkeva hiekka, joka onneksi on pelastanut monet temppelit, kuten Karnakin, Edfun ja Abu Simbelin. Onneksi hiekan poisto oli niin iso homma, että siihen eivät laiskat arabit ryhtyneet, vaan antoivat historian muistojen hautautua. Iso sfinksi siellä Gizan pyramidien vieressä on jouduttu moneen kertaan kaivamaan esiin hiekkamyrskyjen jäljiltä.

Kun Napoleonin sotaretken sivutuotteena hänen paikalle toimittamat tiedemiehensä tulivat Karnakiin, oli temppelistä näkyvissä vain pieni osa. Hiekka ulottui korkealle pylväisiin, lähelle kattoa. Sama tilanne näkyy vielä selvemmin Edfussa, jossa temppeliä on käytetty asuntona, talleina ja varastoina. Siellä näkyy selvästi nuotiotulien noki korkealla seinissä. Arabien jäljiltä oli temppelin katto otettu kylän asutuksen pohjaksi. Vasta 1800 - 1900-luvulla on kylä pakkosiirretty pois ja temppeli kaivettu esiin.

Toki seremoniakatu on ajan myötä hautautunut maan sisään ja sen taso on nelisen metriä nykyistä katutasoa alempana. Olen paljon katsellut töiden edistymistä näinä kolmena talvena. Nyt kadun alle on valettu mahtavat määrät betonia ja kadun reunakivien alle on valettu korkeat anturat. Nyt se kyllä pysyy paikallaan ja on tukeva vaikka panssarivaunulla ajaisi. Toivottavasti ei siihen niitä koskaan ajeta.

Taidanpa mennä ottamaan muutaman kuvan kadun työvaiheista. Kun sitten muutaman kk:n kuluttua otan samasta paikasta, on vaan jostakin ilmaantunut siisti, uuden oloinen patsas, useitakin riviin. Jospa jaksaisi jonain yönä sattua paikalle, kun taas yksi on ilmaantunut kuin tyhjästä.

Lehtijuttu ei kerro sitä olennaista tietoa, että me rikkaat länsimaiset sen työn olemme rahoittaneet. Jostakin on aikanaan kulkeutunut minullekin tieto siitä, että UNESCO näitä hankkeita rahoittaa. Sitten kun homma on valmis ja turistit tulevat katsomaan, otetaan pääsymaksu, joka meni aikaisemmin Muban kavereiden ja muun korruptiohallinnon taskuun, nyt saattaa jopa jäädä turismiministeriön käyttöön. Juuri niin kävi WB:n Carterin talon kohdalla. Se oli ”vapaa pääsy” kohde vielä viime kaudella, nyt turisti maksaa 20LE. Egyptiläinen ei maksa näissä kohteissa käydessään lähellekään samaa hintaa. On toki oikein että lapset, opiskelijat jne pääsevätkin halvemmalla ja ehkä reilua aikuisillekin. Muutenhan kohteet jäisivät paikallisilta näkemättä eikä se edistäisi ymmärrystä ja halua suojella. Suojelu tosin perustuu vain siihen, että raunioilla tienataan. Pääsymaksujen lisäksi kerätään turistiryhmiltä opastusmaksuja ja koko turismibisnes, hotellit, taksit, kaupat, ravintolat, vossikat, felukat, rihkama,  pyörii niiden varassa.