WB savitaloneuvottelu

Edellisellä käynnillä Karavanserai-kaupassa johti siihen, että alustavasti lupasi tämä omistaja muuttaa kanalansa asunnoksi ja vuokrata sen ensi talveksi PAKille. Piirsin hätäisen mittaluonnoksen siellä kanapaskan keskellä ja me lupasimme miettiä mahdollisuuksia. Nyt sitten mentiin jatkamaan neuvotteluja. Isäntä Muhammed Ibrahin Khairy oli pohtinut itsekin asioita ja ehdottikin kokonaan uuden talon rakentamista. Hän oikeastaan tarvitsee sen kanalan kanoille ja siihen muutosten tekeminen olisi hiukan työlästä.

Hänellä oli pari vaihtoehtoa. Nämä ovat taitavia kauppamiehiä, se on verissä lähes kaikilla. Toinen oli rakentaa kapealle tontille talorivin pohjoispäähän, jolloin talon syvyys saisi olla 4 m, pituus tarpeen mukaan. Se olisi lähellä kanala mittoja, juuri sopiva yhdelle asujalle, 44 m2. Toinen vaihtoehto olisi 200m päässä, talorivin toisessa päässä, saman pikku kanavan varressa. Kysyinkin, miten te voitte aina vaan rakentaa viljapelloille, kun nyt jo olette tuontiruuan varassa. Hän selitti kaikenlaista maan hinnoista ja mahdottomuudesta ostaa rakennusmaata ”desertistä” eli hiekkamaan puolelta. Heidän kylän kohdalla Niilin varressa ei sallita rakentaa erämaan puolelle noiden museojuttujen, hautalaaksojen vuoksi. Suvun tontit on jaettu ilmeisesti perintöjen vuoksi ja eka tontti kuuluukin hänen veljelleen, toinen kai serkulle, en ole varma. Mutta hän suvun englantia puhuvana hoitelee kaupantekoa.

Hän kyllä myönsi oikeaksi perusteluni koko maata ajatellen, mutta nyt hän ajattelee vaan suvun etua. Nyt ei maata saa enää läheskään samalla hinnalla mitä isäukko on joskus maksanut maastaan. Ei ole mitään esteitä rakentaa, kukaan ei lupia kysele. Oli vaihe silloin, kun hän rakensi myymäläänsä, ettei se olisi ollut sallittua. Siksi piti rakentaa pimeällä ja puolisalaa. Nyt kaikki on toisin, vallankumous on muuttanut asiat. Ilmeisesti siis villiksi ja vapaaksi. Sitä kai täällä oli toivottu ja ymmärretään ”vapaus” = olla välittämättä säännöistä ja tarkastuksista. Siitä vapaudesta ei hyvää seuraa, vaan lopuksi yhteisten pelisääntöjen puute kusee kintuille koko kansaa.

Käytiin katsomassa paria eri savitaloa sisältä, veljen ja hänen omaansa. Sitten oli suvun talo, jossa asui isä ja nuorempia poikia, hänenkin poikansa. Hänen talonsa yläkerta on sopimuspohjalta rakennettu valmiiksi saksalaiselle pariskunnalle. Totesimme, että kun ovat olleet tekemisissä eurooppalaisten kanssa, ovat varmaan tottuneet meikäläiseen ajatteluun ja jämptiyteen. Hetken kuluttua keskusteluun pyydettiin saksalainen Irina, joka kertoi asuvansa vaihtelevasti yksin tai miehensä kanssa 110 neliön asuntoaan, josta on 5 v. sopimus. He maksoivat etumaksua, että kämppä saatiin tehtyä ja sopimukseen kirjattiin, ettei vuokra nouse kauden aikana.

Tästäkin, PAKin kanssa tehtävästä hankkeesta pitää tehdä sopimus ja se sitoo molempia. Nyt vaan maksajalla on kausiluontoinen rahoitusvaje ja hanke pitää miettiä uudelleen. Sillä Isäntä MIK totesi, ettei hänen tuloillaan, nyt kun ollaan syvässä turismin lamassa, voi rakentaa ilman alkurahoitusta sopimuskumppanilta. Tuli suuri tenkkapoo.

Käytiin kuitenkin keskustelua mitoituksesta, kattoterassista, portaista sinne, ovista jne. MIK totesi, että hän voi hankkia hyviä käytettyjä ovia, ikkunoita, ehkä kaappejakin, sillä nyt on menossa vaihe, jolloin lähikylissä puretaan vanhaa savitalokantaa, ja purkajat myyvät vanhat, mutta kauniit tavarat edullisesti. Hän on harvoja, joka ymmärtää näiden vanhojen kamojen päälle ja saa ostettua kivasti. Rakennustyöt hän teettää ammattimiehillä ja saviharkkoja voisi ruveta tekemään jo keväällä, kun nyt olisi aikaa koko hommalle noin 6 kk. Hänellä oli arvio, että hanke maksaisi alkuvaiheessa noin 25 000 paikallista eli 3000€, jotta itse rakentaminen pääsee alkuun. Hän voi osan työpalkoista jne maksaa itse, mutta nyt tulot on heikot, kun turistikauppa ei tuota. Sisar pistäytyi ja kävi selville, että hän toimii iltaisin jonkun naisryhmän opettajana, palkka 150LE kuussa. Se kuvastaa tulotasoa.

Täällä he rakentavat savitalot nykyisin betonipohjalle. Selitys meni hiukan ohitseni, mutta siihen kuului seinän alle rakennettava betoniantura, ja ymmärsin, että sen alle tulee ”punaista kiveä” joka estää veden korkeuden vaihtelun vaikutuksia. Sadekaudella kun vesi nousee, siis entinen tulva, savitalo saattaisi liikkua ja halkeilla, kuten hänen myymälänsä seinä nyt. Se kun rakennettiin salaa ja huonosti yöllä. Tämä vedennousun sora lienee siis kapillaarisen nousun esto, niin kuin meilläkin tarvitaan. Usein täällä vanhat savitalot sortuvat rankkasateissa siksi, että vuorilta vesi syöksyy laaksoon voimalla eikä sille ole reittejä, kuin kadut. Sen vieressä seisovaa savitaloa ei veden tarvitse kauaa huuhdella, kun alin harkkorivi sortuu ja sen mukana koko talo. Assuanissa muutama vuosi sitten sortui kymmeniä taloja sinänsä harvinaisessa myrskyssä. Olin itse silloin Kairossa, mutta Hannu kertoi olleensa myrskyssä, kai Hurghadassa tai täällä.

Tässä kohdin tulee esiin se puute, ettei varsinaisia asemakaavoja ole. Nytkin MIK selosti, että heidän talojensa taakse ei kukaan voi rakentaa, koska ei ole tietä. Siinä joku perikunta kiroaa, kun hyvällä paikalla olevaa peltoa voi myydä tonteiksi. Se suunnittelemattomuus myös tuottaa ns ”kirvesvarsi-tontteja”, kun väkisin joudutaan ratkomaan jälkikäteen kaavan puutteita. Täällä se kaikki on vielä edessä ja tuottaa kiukkua ja tappioita joillekin. Kyllä näin nopeasti kasvava kansakunta tarvitsisi valtio- ja kuntarakenteen, joka voisi näitä asioita ratkoa. Tai sitten jonkin muun hallintomallin, joka osaa hallita infraa.

Pahinta tällä alueella, siis Medinet Habussa WB:llä, on viemäröinnin puute. Olin kyllä kauhuissani kuullessani että jätevesihuoltoa ei ole. Ratkaisu on ikivanha ja paha moka, jota ei voi enää paikata järkevästi. Talon yhteyteen rakennetaan betonisäiliö, johon likavedet, pesu- ja vessajäte johdetaan. ”Mihin se sieltä menee?” kysyin ja vastaus oli että valuu vähitellen maahan, siis ensin pelloille ojien kautta, mutta jonkin ajan kuluttua ensin kanaviin ja sitten jokeen. Siis miljoonien ihmisten jätevedet on täysin hoitamatta ja valuvat Niiliin ja Välimereen, hurraa!

Jos valtio olisi kunnollinen ja joku ajattelisi, pitäisi ehdottomasti maaseudulla ja nopeasti kasvavissa esikaupungeissa, vaatia kuivakäymälät ja kieltää vesivessat. Kompostoinnilla asia saataisiin hallittua. Isäntäkin ymmärtää ongelman ja totesi että vähitellen pellot saastuvat, kaikki saastuu. Ovat kuulemma vaatineet hallinnolta viemäröintiä ja muita parannuksia.

Yksi ajatus on kattaa se kapea kanava, jonka varrella oltiin. Se voisi hiukan torjua hajuja, mutta ei olisi mikään ratkaisu itse jätevesiongelmaan. Vanha valta vaan myi korruptiona kaikenlaisia lupia, mutta ei huolehtinut kaavoista, suunnittelusta, kaupungin infrasta jne ollenkaan. Kaikki lupamaksut meni pormestarin jengin taskuun. Esimerkiksi sähköjä ei suunniteltu, linjat vain kasvoivat vähitellen ja liittymän sai lahjuksilla. Siitä siis johtuvat ajoittaiset katkot kaupungissa. Verkkoa ei ole suunniteltu, se on syntynyt tarpeeseen ja rakennettu miten sattuu.

Mietin tuossa hetken, voisiko tällaista sotkua korjata tuomalla maahan pohjois-eurooppalaista osaamista, vaikkapa Suomesta. Nyt meillä pusketaan maailmalle vientihankkeena Cleantec finland konseptia, jossa on mukana näitä vesi- ja jätehuollon elementtejä. Ainakin Kiinaan on pää saatu auki, mutta ilmeisesti vain aivan uusissa hankkeissa. Vanhojen virheiden paikkailu tulee niin kalliiksi, että tällaiset köyhät kehitysmaat, joiden diktatuurihallitus on kupannut kansallisvarallisuuden, ei niistä selviä. Kiinan puolue-diktatuuri on ihan oma juttunsa eikä sieltä tihku tietoon saman tason törkeyksiä kuin näistä banaani-, viikuna ja öljyvaltioista.

Kiinassa saattaisi ollakin varaa korjata vanhaa, mutta nopea kasvu on este. Täällä se on vielä suurempi este. Kun kansan sivistystaso ja osaaminen tämäntapaisissa asioissa on heiveröistä ja päättäjiksi valikoituu väistämättä, demokratian lakien mukaan (vrt meillä Perussuomalaiset) kaikentasoista väkeä, joille nämä asiat ovat ihan hepreaa, ei hyvältä näytä. Vaikka halua olisi ei ole rahaa ja osaamista kertyy hitaasti. Kun kansan parhaat aivot ja terävimmät kyvyt ovat paenneet muihin maihin, ei korjausliike onnistu nopeasti. Kansa vaatii nopeasti parannuksia elinehtoihinsa, ei infraan. Ei ketään kiinnosta, miksi tässä kohtaa vähän haisee kesäisin, siirrytään vaan muualle. Tärkeää on saada työtä, täällä siis turismi pyörimään.

Mutta turisti ei hajuja siedä, ei ainakaan tule toista kertaa. Sen ovat oppineet kantapään kautta Välimeren pohjoisen rannan turismipaikat. Kun kakkapökäleet killuivat uimavedessä Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa, oppivat ne aika nopeasti yhdyskuntien infran hoitoa. Saattaa silti käytännössä tarkoittaa, että paskaputkia on vaan pidennetty, ja nyt sonta viedään kauemmas merelle? Välimerihän ei kuulu kenellekään, ”mitä välii?” EVVK. Vanhemmalla lukijajoukolle kerron että se tarkoittaa ”ei vois vähempää kiinnostaa”