Kuntien energiapolitiikka on hunningolla. Siitä voisi pitää meteliä jo nyt vaalikampanjoissa sekä ottaa asia esiin aloitteena vaalien jälkeen. Tässä vihtiläinen näkemys asiasta.

Ilmastonmuutosta pitää torjua energiaa säästämällä ja ottamalla uusia energiaratkaisuja käyttöön. Asumiseen liittyvä energian käyttö on tärkeä osa yhdyskuntien suunnittelua, joka on kunnan vastuulla. Itseohjautuva rakentajien yhteistyö ei yleensä toimi, koska tonttien ostajat eivät tunne toisiaan, tontit myydään ja rakennetaan eri aikoina. Siksi rakentajilla ei ole mahdollisuutta tehdä lämmitysratkaisujen kokonaissuunnittelua siten, että se olisi rakentamisvaiheessa edullista ja pitkällä ajalla kannattavaa.

Kunta voi ja sen pitää ohjata valintoja asumisen lämmitysratkaisuista. Paras keino säädellä asumisratkaisuja on tontinmyynnin ehdoilla. Kunta voi asettaa määräyksiä ja toisaalta tarjota hyviä hajautettuja energiaratkaisuja. Maalämpö- ja pellettilaitokset olisivat edullisin muoto tuottaa lämpö taloihin nykytekniikalla. Ongelmana on se, että nykyisillä rakentamisen määräyksillä lämmitysenergian tarve on niin pieni, että yhdelle talolle ei usein ole kannattavaa rakentaa maalämpöä. Mutta jos se voitaisiin rakentaa usealla talolle yhteisesti, investointikustannukset voidaan jakaa useammalle taloudelle.

Kunnalla pitää olla selkeä strategia ja poliittinen ohjaus, miten ratkotaan uusien kaavoitusalueiden energiatuotanto ja se tulee olla osa yhdyskuntasuunnittelua. Useimmassa pienessä kunnassa ei tällaista strategiaa ole vaan jokainen rakentaja saa päättää lämmitysratkaisunsa itsenäisesti.