Caravaaniraksa

 

Aamulla heräsin betonirautojen helinään, kun ikkunan taakse perustettiin raudoitusporukan työpiste. Pari ukkoa oli rautoja vääntämässä ja yksi oppipoika kantoi heille vettä juotavaksi ja muuta tarviketta. Kymmenkunta ukkoa oli kaivamassa maahan neliön muotoisia kuoppia, syvyyttä puolitoista metriä. Hyvää ruokamultaa lensi lapiokaupalla kanavan varteen, johon on hyvä istuttaa puita. Yksi äijä kärräsi multaa mihin sai sopimaan ja yksi vanhempi ukko valvoo työmaata. Muut ovat nuoria riuskoja poikia.

 

Ihmettelen hiukan miten perustus tehdään, kun ne 150x150cm betonikakut saadaan valettua. Ehdin kuitenkin ennen lähtöäni nähdä jatkon, sen verran ripeästi täällä hommat hoidetaan. Betonin kuivumista ei juuri odotella, vaan heti valun jälkeen jatketaan pinnan kuivuttua. Näitä kakkuja tulee yhteensä 16 ja niiden välit ovat parisen metriä, vaihdellen kuitenkin. Koko rakennuksen mitat ovat arviolta 24x5m. Kuoppien pohjalle on jo noussut vesi. Yksi kaivaja näytti ohuen pitkän ja nopeasti luikertavan madon kuopassa. Paljain jaloin pojat touhuavat ja saa olla aika kova jalkapohja että pystyy painamaan lapion sitkeään saveen. Välillä käytetään kuokkaa ja hakkua ja palmun ja muiden puiden juuria joudutaan katkomaan. Lapiot ovat tätä ”ponnetonta” mallia ja kahta eri leveyttä. Toinen on meikäläistä leveämpi ja toinen kuin vanha ojalapio meillä.

 

Pikku kuormuri toi jo kasan valuhiekkaa ja toisen rambolia eli pikkukiveä. Täällä ei käytettä sepeliä, vaan pakko tyytyä pyöreämuotoisiin, vesien hiomiin. Paikat raksalle ovat tosi ahtaat ja kun kaikki on sovitettava pienelle kanavanreunalle, on ihan taidonnäyte koko homma. Onneksi taivas on pilvessä ja ilmanlämpö siedettävä. Yllättävästi hiukan pisaroi ja laskin leikkiä Luxorin puolella että aina täällä sataa. Illalla caravanserain omistaja Khairi oli pihalla ja pyysi anteeksi raksan melua, mikä ei todellakaan haittaa.

 

* * *

Paikalle on raahattu betonimylly, samaa tyyppiä mitä isompienkin talojen työmailla käytetään. Siinä on myös hissilaite, jota ei tässä käytetä. Ukot kärräävät betonin suoraan maakuoppaan, jonne on jo asetettu raudoitus. Säästyy muotin teko ja homma sujuu. Ilmeisesti toinen rautahäkkyrä tulee valun yläosaan. Betonianturoiden päälle tulee sitten pilarit, joiden paikka on jo merkattu metallivanteella. Apuna käytetään 3x3 tuuman parruja, joita on käytetty jo kymmeniä kertoja, sillä täällä ei ole varaa tuhlata puuta niin kuin kotona tehdään.

 

Kymmenkunta äijää on valuhommassa mukana ja pari raudoittajaa päälle. Vauhti on kova ja pojat painaa urakalla. Tosi ripeää touhua, ei jälkeäkään siitä verkkaisuudesta jota kaivauksilla näkee. Betonisatsin sisällöt eivät ole kovin tasaiset, tuntuu siltä ettei se ole nokonnuukaa. Joka satsiin ei mene hienoa hiekkaa ollenkaan. Pikkupojat ovat opissa ja paiskivat lapiot heiluen töitä.

 

Työmaa hiljeni yhden maissa ja noin puolet valuista on tehty. Paikallaan on jo raudat, 8 kpl/15mm, pilareille ja niiden ympärille tehdään muottilaudoitus. Pilarin mitat ovat noin 60x30cm. Muottilaudat on jo paikalla ja yksi ukko niitä lajittelee. On jo monta muottia niillä tehty. On kova homma nakuttaa naulat pois laudoista joka kerran jälkeen.

 

* * *

Olipas kiva että voin antaa tuoreita ideoita, jotka rakennuttaja Khairi otti avoimesti vastaan. Alkusuunnitelmassa oli tehdä portaat molempiin päihin taloa betonista. Kun ehdotin että tehkää yksi kierreporras keskelle, säästätte molempien porraskuilujen tilan myymälälle ja toisaalta asuinkerrokseenkin jää enemmän tilaa ja sinne voi tehdä pikku puutarhan asuntojen väliin, ehkä altaankin. Nyt voi käydä niinkin että se keskiporras tulee suorana ja mun Sinuhetaloon tekemän mallin mukaisesti. Tarkoitus on mennä katsomaan niitä ja keittiötiloja.

 

Pojat ovat koko päivän takoneet laudoitusta betonivaluja varten ja sitoneet betonirautoja paikoilleen. Huomenna tulee taas urakkaporukka valamaan ja parissa päivässä valut on hoidettu. On aika vauhdikasta meininkiä raksoilla täällä.

 

* * *

Viikko lienee vierähtänyt ja nyt on koko päivän ollut menossa korkean sokkelin valu. Se tukeutuu niihin suurempiin kakkuihin ja kiertää koko talon seinät. Väliin on laudoitettu muotit väliseinille tai pilarien pohjille siten, että on muodostunut 7 lokeroa noin 5x4m. Nämä kolot täytetään vielä maalla sokkelin tasalle, eli jostakin haetaan kai sekalaista täytemaata. Minä panisin hiekkaa jota sentään maassa riittää. Ajo tänne on kurja, pitkin kanavan reunaa lähes 400m, jos auto ei mahdu kääntymään pienessä tilassa, joka jää läheisen pikku sillan ja talojen väliin. Hassusti JUMPO nimisiä pieniä lava-autoja kyllä on, jotka sen tempun pystyvät tekemään ja sillä kuskattiin koko ilta yli puolenyön valun soraa.

 

Valussa on pakko pitää hiukan pienempää tahtia nyt, kun ei ole mahdollista kärrätä satsia paikalleen muottien takia, vaan pojat vievät metallivasulla aina 3 reilua lapiollista olkapäällä kanniskellen muottiin. Satsi painaa ainakin 45-55kg. Nyt oli kantajina 4 nuorta vesseliä, mutta saattavat vaihtaa välillä, sillä homma on rankkaa, hankalaa ja hidasta. Ukkoja on työmaalla vaikka vaihtorinkiin. Aikaisemmista poiketen näkyi pari ukkoa sotkevan kepeillä valua tiiviimmäksi, mikä kyllä hyvään valuun kuuluukin. Pilarien valussa en ole nähnyt sitä tehtävän, vaikka syytä olisi.

 

Abdy kävi (perjantai=pyhä) ja juteltiin työmaasta. Pyysin häntä valistamaan omistajaa tekemään sähköhommat pitäen silmällä eurooppalaisia asukkien tarpeita. Pistorasioita riittävästi, lukuvaloja yms. keittiön sisustukseen saisi oppia Sinuhetalosta, eli laskupintoja tarvitaan ja kuivausteline järkevään korkeuteen. Ja valoa sinnekin, yläkaapin alle.

 

Äsken kävin kurkkaamassa, mikä oli metelin syy. Tarvittiin monta äijää ja kamalat pulinat, kun se betonikone vietiin miesvoimin, ensin kanavanreunaa 40m ja sitten yli pikkusillan. Siitä sen hakee kuormuri seuraavaan paikkaan. Tai sitten se vaan vietiin pois tieltä odottamaan pilarien valua. Se laiten on iso ja painava, kun siihen kuuluu dieselkone, vinssilaite, jota tässä ei tarvittu, itse sekoitusmylly ja sen eteen kippaava kauha, johon satsin aineet mätetään, säkkikaupalla sementtiä ja kärrykaupalla hienoa ja karkeaa soraa. Vesi heitetään ämpärillä myllyyn. Eli miesvoimaa tarvitaan joka vaiheessa. Isommilla ja helpoilla maastopaikoilla voidaan käyttää pikku kauhakonetta noihin siirtoihin, mutta yleensä kuormaajalle ei ole tiloja vaan kaikki menee miesvoimin.

 

Kyllä sitä konetta pantiin siirtämään muualle pieni pickup eli jonnekin ehditään välillä tekemään pienempi valukeikka. Täällä wb:llä näkyy olevan paljon rakennustyömaita, jota sopii ihmetellä näinä tarkan punnan aikoina. Ainakin tämä kyyti maksettiin käteisellä eikä mitään kuitteja käytetä. Siksi kai talous on kuralla kun lähes kaikki menee harmaata kaistaa. Näin iso kansantalous voisi kerätä helposti veroja, kunhan ei toimittaisi kreikkalaisten tavoin. Mutta se lienee vanhastaan lähin esimerkki egyssä, mutta ei varmaan paras hallintomalli.

 

* * *

Eilen iltahämärissä pojat toivat uutta puutavaraa työmaalla ja tänään varmistui että se oli suomalaista kuusilautaa. Nyt on menossa pilareiden muotin teko. Ensin kirvesmiehet tekevät kolme sivua ja sitten raudoittajat vetävät betoniraudat koteloon. Viimeinen pitkä sivu kotelosta kiinni ja vankat lautavanteet ympärille. Siihen tarvitaan avuksi metallisia kiristimiä, kuin meillä puusuutareiden levynleuka. Nuorilla kirvesmiehillä on urakka ja isäntä maksaa metrihinnan valuista. Hän arveli että poikien päiväliksa on jotakin 50-75LE luokkaa. Siis nolla pois jotta saa eurot!

 

Kavereilla on vyössä itsetehtynaulapussi, mieluummin loota, jossa on vain yhden koon pyöreitä nauloja. Kun kerroin, että meillä käytetään nelikulmaisia nauloja, sain selityksen, että kun naulat joudutaan välillä poistamaan, pyöreä irtoaa helpommin. Naulaaja käyttää vanhoja ja oikoo niitä usein. Kierrätyshommaa, hienoa!

 

Katselin porrasmuottia tekeviä nuoria kavereita, jotka tekivät hommaa rutiinilla. On ihme, että siihen ei tarvita piirustuksia, mutta toisaalta eivät pojat niitä osaisi lukea. Mutta homma käy, kun ovat olleet muutaman vuoden ensin oppipoikina lautaa kantamassa ja nauloja pois noukkimassa. Vanha kunnon oppipoikameininki pelaa hyvin. Siten minäkin olen saanut ymmärryksen puurakentamiseen, sivusta katsellen. Isäni oli rakennuksilla mittamiehenä, joka on tärkeä homma. Hän sanoi vinotukea reevuksi.

 

Isäntä kiitteli, että on saanut minulta monta uutta näkemystä, joiden sulattamiseen menee aikaa. Aion vielä lisätä hänen tuskaansa, sillä sähkösuunnittelu vaatii neuvontaa ja jopa se, että ovien ulospäin avautuminen on uutta. Ahtaissa paikoissa, kuten wc ja keittiö, siitä on hyötyä. Mutta täällä on kai brittiperinne että aina ovi aukeaa sisään.

 

Meillä johonkin rakennusmääräykseen kuuluu juttu, että pistorasioita pitää olla tietty määrä seinäjuoksulle ja aina rasia ovien välissä. Itse olen ottanut normiksi, että joka rasiassa pitää olla kaksi pistoa. Hyvä idea on että rasiat asennetaan noin 90cm lattiasta, silloin kaikki kalusteet mahtuvat alle eikä tarvitse kumarrella. Vanhalle ihmiselle tärkeä juttu. Siis samaan tasoon kuin katkaisijat.

 

Kirvesmiehet ja raudoittajat tekevät hommia myös illalla, painavat urakkaa. Aikataulun täytyy pitää, sillä valuporukka ei voi ventata. On ihan jännä juttu, että jotkin asiat hoidetaan tarkasti mutta joissakin taas voidaan myöhästellä miten vaan. Täkäläiset kysyvätkin, puhunko normaaliajasta vai egyptiläisestä ajasta, jossa 5 min voi olla pari tuntia. Olen oppinut kysymään samaa.

 

Su iltana 9.3 tuotiin taas kovalla pulinalla betonihärveli, joka siis kulkee kahdella kumipyörällä ja painaa varmaan tonnin. Aamulla viimeistään tulee taas sementtisäkkejä ja lisää soraa. Valumuotit pilareille odottavat valmiina ja taas on aika sirkus kun pojat kipuaa tikkaille 3m korkeuteen 50kg satsi olalla. Ehkä sateen vuoksi tulee rutiineihin jotain pikku muutosta raksallakin, kun kaikki paikat ja laudat ovat märkiä, sorakin on painavampaa. Nyt saan puuhista kuviakin kun ostin Samsungin Galaxin. Siinä sitten on taas opettelemista kuvien siirrossa.

 

* * *

Aamuseitsemän jälkeen ma. 10.3. käynnistyi betonikone ja äijät alkoivat valut. Joka pilarin päässä on tikkumies ravistelemassa rautoja ja koputtamassa laudoitusta, jotta kura menee tiiviiksi ja tulee vahva rakenne. Otin muutamia kuvia, mutta kun on kirkas aurinkopäivä, tulee kuviin liian kovat kontrastit. Nuoret, vahvat sällit kantavat kuravateja ja kipuavat huteria lautatikkaita ylös, hulauttavat lastin betonia reikään. Huomenna jo aikovat ottaa laudoitusta pois ekaksi valetuista, joten tahti on hurja. Isäntä Khairi valvoo kaikkea ja suunnittelee jatkoa. Täällä ei kaikkea suunnitella valmiiksi ja kun ei ole mitään virallisia valvojia, tehdään muutoksia lennosta. Ainakin pienissä taloissa mennään perinneosaamisella. Raudoittajat ja laudoittajat osaavat hommansa ja työmaalla käy insinööri ainakin aluksi hiukan katsomassa, että lähtö menee oikein, rautoja on tarpeeksi.

 

Vaarana on, että korkeammissa taloissa pihdataan raudoituksissa ja massan määrissä. Joskus se voi olla osaamattomuutta, kuten Alexandriassa, jossa taloja sortuu huonojen pohjaolojen vuoksi. Luxorin sortunut kerrostalo pari vuotta sitten oli arvattavasti vaan huonoa työtä. Kun vanha hallinto kaatui, rakensi moni talonomistaja 1-2 lisäkerrosta pikaisesti ja vastoin rakennusmääräyksiä. Sellaisessa voi käydä niin että alempien kerrosten lujuus ei kestä.

 

 

Samaa sattuu aika usein esim. Intiassa ja muissa heikon hallinnon maissa, jossa syynä on korruptio ja tarvikkeiden myynti toiseen kohteeseen, jolloin tarvittavat lujuudet jää vajaaksi.

 

Tiistaina sitten jo pari kaveria purki laudoituksia pois ja yksi ukko tervasi sokkelia. Isossa tynnyrissä sitä kuumennettiin avotulella.

 

* * *

Juttelin vielä Khairin kanssa ja tarjosin näkemyksiä ja sovimme että hän käy Abdyn kanssa palaverin Sinuhetalossa ja ottaa mallia keittiön ja kylppärin mitoitukseen ja ratkaisuihin. Tärkeä ohje on että länsimaiset asukkaat haluavat nähdä ulos. Hän kiinnostui myös solar heating-systeemistä, joka on edullisinta rakentaa uuteen taloon, jolloin ei tule tuplakuluja mihinkään.

 

Hän ei mielestään voi käyttää savitiiliä kuin kolmannessa kerroksessa, milloin sen vuoro sitten tuleekaan. Lopullinen tavoite on 3 kerrosta eli myymälä ja 4 kämppää vuokrattavaksi. Totesin vaan että kaikkihan riippuu turismin elpymisestä johon hän, että ”ins Allah!”