Puut ja muut

Eilen kävin valkkaamassa muutaman puun ja pensaan pihalle. Kun olin kalustekaupassa, olivat pojat istuttaneet ne, suunnitelman mukaan. Aikanaan isoksi kasvava isolehtinen fiikus tuli niin, että sillä on tilaa levitellä oksiaan ja alle saa sitten kukkia ja pienempää. Sen kupeelle sitten Yasmin, jonka valkoiset kukat tuoksuvat voimallisesti. Allaskulmaukseen 5 metristä pensaan alkua, joita pitää alkaa leikellä kunhan juurtuvat, jotta saadaan hiukan näköestettä.

Etuosaan tuli pari ”Portugalia”, joka täällä tarkoittaa appelssiinia. Nämä tosin ovat sen yksi muunnos eli mandariineja, joita on mukavampi kuoria. Olisin ottanut mangopuun, mutta kävi ilmi että niitä tarvitaan 2 jotta tekevät hedelmää, kasvavat isoksi hitaasti ja parille ei ole tilaa. Sitäpaitsi tuontikasvina sen elo on epävarmempaa, puu saattaa kuolla, joten siis mangot pitää ostaa kaupasta. Koko roska maksoi 100LE johon sisältyi ronttaaminen ja istutustyöt. Itse taimet olivat vain osa siitä. Ei paha, sillä kotona yksi taimi maksaisi sen 12 euppaa.

Pyysin Hannua tuomaan 3 purkinavaajaa, sillä kumma kyllä niitä ei löytynyt viime keväänä eikä nyt. Kaupoissa myydään paljon säilykkeitä ilman repäisykansia, mutta isostakaan, hyvin varustetusta ”veljekset Raleg” ei niitä avaajia löytynyt.

Maata näkyvissä

Saran mutsilla (näin se on mun kännyssä) Marjolein tms on edelleen myynnissä tontti täällä WB:llä. Maata on 525m2 eli 3 graadia, jolle saisi rakentaa kolme tönöä. Voisi tehdä ehkä pari ja jättää loput puutarhaksi. Hinta voisi olla jopa alle 180000LE, jonka hän on aikanaan maksanut. Ovat päättäneet mennä takaisin Hollantiin kun Saran opiskelut on paketissa.

Myös Hassan muistutti, että hän voi myydä tai vuokrata pitkällä sopimuksella talonsa alakerran, jossa tilaa on ruhtinaallisesti. Se on vielä kokonaan viimeistelemättä, joten saa itse valita kaakelinsa ja seinien paikat. Hän on myös valmis vuokraamaan oman, kohta valmistuvan asuntonsa pidemmällä sopimuksella. Talo on hienolla paikalla, rauhallisen kujan päässä.

Nyt kylmällä säällä on jo tullut kokemusta siitä, miten hyvin savitalossa ilma on suotuisa sekä kuumalla että viileällä. Ihmettelen kovasti, että täällä ei ole enempää käytetty yhdistelmää betonirunko ja saviseinät.

Historian siipiä

Hassanille alkaa työt keväällä lähistöllä Malkatassa, M Habun temppelin lähellä. Sitä on aikaisemmin tutkittu jenkkien ja japsien toimesta ja nyt taas tulevat jenkit. Tiedetään että paikalla on ollut Amenophis II-IV? temppeli/linna ja sen vieressä kaksi kylää jossa on asuneet palvelusväki, vartijat yms porukka. Taitaa olla juuri ne rauniot, jotka erottuvat googlen ilmakuvassa. Paikka on se, mihin Waltari sijoitti Sinuhessa kultaisen palatsin. Sinne asti on joskus ulottunut kanava, jota myöten on päästy veneilemään ihan nykyisinkin pystyssä olevan MH:n temppelin kupeelle. Vanha sana birka on joskus merkinnyt satamaa tai allasta ja se on jäänyt myös arabiaan. Siitä on saanut nimensä Päivin talon kylä birka ja siis ne seudut ovat olleet osa tätä vesisysteemiä. Paljon on vaan aika ja Niilin tulvat seutua muuttaneet.

Minulla oli väärä kuva Hassanin opiskeluista. Hän onkin lukenut arkeologiaa, kuten vanhempi veljensä Abdy. Kun taas tämä on opiskellut yliopistossa lyhyemmän aikaa ja oppinut työnsä kentällä, voinee päätellä että täälläkin on eri tasoisia kursseja ja tutkintoja samalle alalle. Abdy määritteli asiaa niin, että egyptologit opiskelevat kieltä, tarkoitti siis hieroglyfejä kun taas arkeologi penkoo raunioita ja on enemmän perillä historiasta. Kyllä molempien täytyy hallita nämä faaraoluettelot ja eri dynastiat ja aikakaudet.

Vaiettu sensaatio

Vivin kirjasta tuli siis esiin se maailmansensaatio, joka on saanut hieroglyfien selvittäjän Champollionin pyörimään haudassaan, kun tuli 1963 musta ministeri Nigeristä ja luki suoraan täkäläisiä hieroglyfejä. Se taito kun oli säilynyt tuaregeilla viimeisetkin parituhatta vuotta, kun taito oli Egyptistä hävinnyt joskus 400-luvun paikkeilla. Sitä sitten ratkottiin vuosikymmeniä ja arvoitus ratkesi Rosettan kiven avulla. Turhaa puuhaa, olisivat vain osanneet kysyä tuaregeilta! Nyt historiaporukat ja Rosettan kiveä esittelevät ovat hiljaa tästä, ettei hyvältä tarinalta mene pohja! Yritin löytää lisää faktoja, mutta silloisesta sensaatiosta kirjottanut New York Herald Tribune on lakkannut olemasta jo kauan sitten eikä google löytänyt mitään tietoa ministeri Mouddaur Zakarasta. Muutenkaan asiasta ei tiedetä, esim tohtoriopiskelija, jonka alaan asia ehdottomasti kuuluu, ei ole kuullutkaan. Wikipedia väittää artikkeleissaan vanhaa tarinaa Rosettan merkityksestä. Ehkä tiedemaailmaa hävettää, ettei asiaa oltu osattu tutkia näinkin helpolla tavalla. Taas jotakin tuaregia asia ei hetkauta: ”mitä välii! On tässä tärkeämpääkin menossa, kuten oman maan saaminen perustetuksi. Tapellaan nyt ensin Malin ja Nigerin hallituksia vastaan Gaddafin asein, kyllä se siitä. Sitten on aikaa miettiä mistä me oikein ollaan tultu!” Tässä sitä olisi hieno aihe jollekin kielimaisterille väitöskirjaan!