Joka päivä on atriumissa puluja ja varpusia, mutta muita sirkuttajia en ole huomannut. Pulujen kukerrus on oikein kotoista ja kivalta tuntuu myös varpusen yksitoikkoiset kertsit.

 

Ajattelin ensin pelkkää luontopostausta, mutta sitten Hassan kutsui käymään ja tuli paljon muutakin kirjattua ylös. Toisaalta kun olen yrittänyt kirjoittaa vain yhdestä aiheesta, se rönsyää helposti, kun samaan lappuun tulee monen alan nootteja. Niinpäs mennään edelleen tutulla ajatusvirran kirjaamisella.

 

Roskia poltetaan joka nurkalla ja tuttu savu leijailee kaikkialla, pilaten ilmaa, terveyttä, matkailijoiden viihtyvyyttä. Mutta täällä tehdään kaikki niinkuin on tehty tuhansia vuosia, muutokset ovat vaikeita, perinteet ovat voimissaan.

 

Päivin katolta kun katselee viljelyaukeaa, huomaa selvästi vuoroviljelyn. Nyt on paljon vähemmän sokeriruokoa kasvamassa, liekö heikko hinta syynä? Maailmanmarkkinoilla sokerilla keinotellaan ja ostellaan optioita sadoista ja se saa aikaan epätervettä hintaheiluntaa. Kai ovat muualla kehittäneet menetelmiä ja korjuuta ja siinä ei täkäläinen käsinkorjuu pärjää. Viime kaudella luin jostakin, että sokeria tuodaan maahan edullisemmin kuin täällä tuotetaan.

 

Hassan kertoi että nyt on ollut kylmin jakso tähän vuodenaikaan 120 vuoteen. Ennusti että lämpiää ja sen huomasi viime yönä. Hän on istuttanut pihalleen eri hyötykasveja, sipulia yms sekä sitrus-, appelsiini-, guavapuita ja jokin muu puulaji, jonka nimeä hän ei muistanut englanniksi. Mangolle oli varattuna avara paikka koska se kasvaa laajaksi. Myös ruusuja oli pihassa kasvussa.

 

Katselin toissapäivänä kun useita haukkoja lenteli peltojen yllä. Lienee meillekin tuttu tuulihaukka, koska lekuttaa paikallaan vaanien. Nyt on pellot matalalla kasvulla ja haukka näkee saaliin liikkeen paremmin.