Vihdin kirkonkylällä on jo 16 vappuna järjestetty vappuvaellus. Se on kävely tutuilla kulmilla, mutta yllättävästi polun kaikkina näinä vuosina suunnitellut Hilkka-Maija Virrankoski on onnistunut löytämään uuden näkökulman asioihin ja reittiin. Jonain vuonna oli fokus kasveissa, toisena puissa ja tänä vuonna rantaviivassa. Kirkonkylän liepeillä on kuivattu entinen tulvajärvi ja lintukosteikko Kirjava. Se oli järvi vielä 1956 kartassa, vaikka oli jo silloin lähes umpeen kasvanut. Mutta se toimi hienosti suodattimena puhdistaen Vihtijoen vedet jotka suodattuivat kosteikon ruovikon läpi.

Kun tehosuodatin poistettiin eli vesi johdettiin uuteen uomaan ohi vanhan ”järven”, se johti siihen että laajan valuma-alueen vedet laskevat suoraan Hiidenveteen kuljettaen mukanaan irtoainesta ja ravinteita. Seurauksena järven ruovikko kasvaa, itse järvi mataloituu. Ennestäänkin Hiidenveden keskisyvyys on ollut vain 1,1 m eikä siitä olisi varaa enempää mataloitua.

Toinen suuri syntinen Hiidenveden huonoon tilaan on entinen Vihdin Meijeri, joka vuosikymmeniä laski tuotannon puhdistusvedet, tonkanpesun jämät sellaisenaan järveen. Jos oikein muistan niin sodan jälkeen siinä yhteydessä oli myös sikala, jonka saasteista osa on varmaan myös järveen päässyyt. Nyt siinä lahden pohjassa näkee tyynellä säällä hiljaista kuplintaa, kun pohjasta nousee metaania ilmaan.

HMV on onnistunut sijoittamaan rasteille hyvin asioita selvittävät tekstit, joita lukemalla asioita enempiä seuraamatonkin joutuu pohtimaan sitä, miten tärkeä luonnonvara puhdas vesi on ja miten tärkeätä on sen suojelu. Järven kuivatuksen tarkoitus oli tietysti saada peltomaata ja hyötyjinä muutama ökytilallinen. Ironista oli, että silloin 1960-70 luvuilla alettiin jo maksaa korvausta peltojen metsityksistä, mutta samaan aikaan maksettiin myös korvausta uusien peltojen raivauksesta. Ei ollut kokonaisnäkemys oikein kai kenenkään hallinnassa, kun ajattelee asiaa. Korvaukset löivät korvalle toisiaan!

Tekstit myös osoittavat että kovin läheinen on se aika, jolloin kuntien vesihuolto oli amatöörien hommaa eikä luonnon arvoista osattu huolehtia. Monessa kunnassa on jätevedet laskettu puhdistamatta vesistöihin vielä pitkälle 1970-luvulla. Niin Vihtikin laski Nummelan taajaman jätevedet Enäjärveen sellaisenaan. Nyt on sitten tätä tyhmyyttä talkoovoimin ja ansiokkaasti korjattu yli 30 vuotta, mutta vasta on päästy sille tasolle jossa järvi oli vuosisadan alkupuolella. Tänä keväänä sitten sattui tekninen moka, jonka johdosta satoja kuutioita jätevettä pääsi yhdeltä pumppaamolta karkuun ja osa siitäkin saastasta päätyy juuri Enäjärveen. Mentiin veden laadussa monta pykälää takapakkia, samperi sentään!

Vihdin Vesi on pohtinut puhdistamoasioita jo vuosia. Yhteen aikaan kunnassa innostuttiin ideasta johtaa jätevedet Espooseen kuntien yhteisellä putkella. Putken pituus oli muistaakseni luokkaa 50 km ja se olisi alkanut Karkkilasta, kulkenut Kirkonkylän ja Nummelan kautta Veikkolaan ja edelleen Espooseen. Idean takana oli saada hankkeelle valtion tukea, mutta kun sitä ei saatu, tuli hommasta liian kallis kunnille.

Vihdissä on laskettu, että putken ja siihen liittyvä puhdistamon kapasiteetin lisäosuus olisi maksanut noin 20 miljoonaa. Vaihtoehto on investoida olemassa olevaan omaan puhdistamoon Nummelassa noin 5 M€. Sen iso miinus on että puhdistustulos lasketaan Risubackajokeen, joka virtaa edelleen Karhujärveen Siuntiossa. Puhdistustulosta on mitattu pitkänä aikasarjana jatkuvasti 7:stä kohteesta. Tuloksien piti valmistua näinä aikoina. Täytyykin tutkia onko tulokset jo julkaistu netissä.

Kysyin puhdistus-infossa mitä vaihtoehdot merkitsevät Itämeren kannalta. Vastaus oli se mitä ounastelinkin, Itämeri kärsisi pitkästä putkesta, koska Vihdin omissa puhdistamoissa on saavutettu parempia tuloksia, puhtaampaa luontoon laskettavaa vettä kuin Espoon puhdistamo kykenee. Siuntiolaiset vain ovat kiukkuisia asian tilasta, sillä heidän tärkeä virkistysjärvensä kärsii tilanteesta. Lohjallekaan vesiä ei voida johtaa kapasiteetin puutteessa. Jokaisessa vaihtoehdossa vedet johdetaan johonkin vesistöön, jonka tila ei puhdistetuistakaan jätevesistä parane.

Kaikki latvajärvetkin ovat kehnossa kunnossa tai korkeintaan puolihyviä. Enäjärven puolesta on kamppailtu vuosia, Hiidenveden kuntoa on kohennettu suurilla summilla vuosikausia. Karhujärvi on nyt niiden sijaiskärsijä. Luulenpa että lupaa Vihdille ei nykytilanteessa ja nykylain perusteella annettaisi. Lisäksi puhdistamo sijaitsee lähellä suunniteltua rautatieasemaa ja tulevaa palvelukeskittymää, joten siirtoakin pitäisi harkita. Suo siellä, vetelä täällä.

Ainoa tepsivä ratkaisu on kieltää vesivessat ja siirtyä kokonaan kuivakäymälöihin. Teknisesti ihan mahdollinen ja helppokin ratkaisu. Asuntokanta uusiutuu noin 50 vuoden jaksoissa, aloitetaan nyt niin lapsenlapsille ja järville olisi helpompaa.