Lepakoita tökärin vintillä

Ensimmäinen oli Euroopan lepakkoyön retki 28.7 mun mökin pihalla. Pohjis kuului.

Syksyn toinen lepakkoretki, kovin lyhyt ja vaisuin tuloksinkin. Otalampi-päivän yllärinä oli tietoisku lepakoista ja pihalla suoritettu kuuntelukoe. Paikalle saapui myös nuori assistentti Jim, joka on hankkinut oman detektorin. Jaoimme homman siten, että hän asetti kuuntelunsa 42 kHz eli kohteena korvayökkö, jonka naputuksen olin kuullut varmistuskäynnillä pari päivää sitten. Oman laitteeni säädin pohjanlepakon taajuudelle 28-30. Vain kerran sain lyhyen ääntelyn ja Jim pari kertaa. Jäimme miettimään olisiko voimakas orkesterimelu voinut häiritä nahkasiipiä. Tosin sekin melu olisi sitten pitänyt kuulua detektoriinkin.

Menimme sitten Jimin iskän autolla ja veljien seuraamana kuuntelulle Otalammen rantaan, jossa hyvistä olosuhteista huolimatta kuulimme vain pari lyhyttä rätinä-naputusta vesisiipalta.