Maailman menohan rakentuu niin, että välillä ei tapahdu yhtään mitään, mutta sitten taas kaikki ruuhkaantuu päällekkäin. Tänään oli ruuhkapäivä.

Aamusta asti oli päällä odotus, että ”carpentterit tuloo” eli viimein oli odotettavissa keittiöön lisää kaappeja. Ne oli ollut valmiina ja lakattuinakin varmaan viikon, mutta kavereilla ei ollut löytynyt aikaa tuoda ja asentaa niitä. Mun pyynnöstä oli Abdy kiristänyt ja hän oli keksinyt kertoa että olen lähdössä maasta eikä sitten ole maksajaa paikalla, jos kaapit tulee myöhemmin. Valkoisia valheita on siis sallittua päästellä täälläkin.

Sitten piti lähteä maalarien hommia valvomaan ja värejä  sekoittamaan. Talossa piti pohtia koristekuvioiden sabluunoille käyttöä, niiden väritystä ja kuvioiden paikkoja. Talon julkisivun maalausten rajauksia pohdittiin ja päätettiin. Hassan kaipaa kovasti tukea päätöksilleen ja haluaa varmistua että väritys kelpaa eurooppalaiseen makuun, joka olisi edellytys sille että talon saisi vuokratuksi pitkäaikaisesti. Hän oli iloinen että useat talossa käyneet olivat pitäneet makuuhuoneen ja työhuoneen värityksestä, mutta ehkä olohuoneen vihreä skaala ei istu kaikkien värisilmään? Sehän on makuasia ja siinä on suuri hajonta. Lastenhuoneen väritys tuli kalusteväristä ja sitä nyt yritän hiukan rauhoittaa. Eurooppalainen ei kuitenkaan tarvitse lastenhuonetta, joka voisi tarkoittaa sen uudelleen maalausta.

Juuri kun olimme lähdössä tuli tieto että keittiön kalusteet on vihdoin tulossa. Niitä on sentään jouduttu odottamaan melkein 3 kk! Vielä asennusvaiheessa kaivattiin minulta mielipiteitä ja siksi tuli hälytys paikalle. Hauskanhassua oli, että taas sattui koko veljeskaarti ja isäukkokin paikalle hommaa ihmettelemään. Kolmatta tuntia koptiukot kaappeja sovittivat ja pääsin esittelemään heille lännen uusia kikkoja, kolinan poistamiseen. kehitettyjä silikonikuplia ja huopatossuja. Ukoilla oli tuomisina myös mulle senkkikaappi, joka on maalausta vailla. Sen aion itse hoidella. Vielä jää uupumaan korkea vaatekaappi. Lisäksi toimitukseen odotetaan katolle vieviä rappusia, ns luhtitikkaita, joiden muotoiluun ja mitoitukseen haluan oman sormenjälkeni.  Niitä rappusia käytiin taas pitkästi läpi ja piirreltiin, vaikka sen piti jo olla selvä. Mutta verstaan työnjaon mukaan tämä vesseli on nimetty mun tilausten tekijäksi ja hyvä niin. Nyt taas tehtiin tilaus uudelleen ja itse tekijälle, niin kuin kuuluukin olla. Maksoin kaapeista 1500 joka oli etumaksu kaikesta, sillä Abdu halusi käyttää sitä keinona saada toimitukseen vauhtia. Sovittiin toimitusajaksi ensi viikko, johon voin olla tyytyväinen. Mutta kuvetta pitää kaivaa toki lisää. 4-5 tonnin välille veikkaan kokonaishintaa ja sen päälle tulee iso kaappi.

Kun asennus oli hoidettu katsastettiin senkki ja havaittiin hyväksi. Vitsailin aluksi että sitä ei voi jättää ulos kun täällä sataa alinomaa, mutta sitten Abdy selitti että kaappi pitää suojata, koska täällä on usein aamukastetta. Siihen kävi hyvin räsymatto, joita huushollissa on paljon.

Yhdessä välissä kävi talossa ”puutarhainsinööri” ja saimme sovittua että hän auttaa kasvien valinnassa ja kaikessa tarpeellisessa. Soitin Päivin mukaan kuvioon, joka siten lähtee liikkeelle maanantai ip, ehkä 15 maissa. Silloin mennään tämän specialistin luo ja hän suunnittelee ruudulla meille sinivalkoiset kasvit, puutarhan ilmeen, kukkien värit jne. Päiville nuoren näköinen heppu tekee kasvien valinnan, istutussuunnitelman, kastelujärjestelmän joka huomioi sen, että eri kasvit kaipaavat eri määrän kastelua. Sen jälkeen Päivi voi sopia edullisen kastelun pihalle ja siten, että kastelijan ei tarvitse saada avaimia taloon tai edes pihalle, kunhan vaan avaa hanan sopivaksi ajaksi.