Ripuli on se ensimmäinen ja kai pelätyin harmi etelänmatkoilla. Meitä se ei 2 viikon aikana ole haitannut. Vaikka olemme ostaneet kadulta paikallismuonaa eli koshery-sekoitusta, salaattitarpeita ja leipää sekä falafel-pullia. Kämpillä olemme keittäneet ja paistaneet tarpeista kaikenlaista, tavanomaista. (Onnekseni sain kämppikseksi ravintola-allallakin touhunneet PAKin, joka on kätevä keittiössä). Keitämme vettä 5L kattilassa joka päivä 20 min. Jäähtyneestä on helppo keittää kahvit/teevesi kun silloin ei tarvitse kuin kiehauttaa vesi. Vettä lopuksi viilennetään jääkaapissa juotavaksi. Käsiä pesen aina kun se on mahdollista ja tarpeen ja käsidesiä käytän ennen mitään syömistä kaupungilla liikkuessa. Paikalliset lääkkeet purevat paremmin ripuliin kuin kotimainen Imodium. Ripulin voimasta riippuen voi saada useaakin lääkettä, jopa piikin pyllyyn tarvittaessa. Antinal on kuitenkin se tabulääke, joka kannattaa ostaa täällä heti kassiin, että on ensiapu käsillä jos ripuli yllättää. Siis mukaan käsidesi, vesipullo, Antinal, vessapaperia ja varalle pikkuhousut

Minulle sattui viikko sitten silmään lentämään roska, tai siltä se tuntui. Mitään ei silmässä näkynyt ja illalla se punoitti tulehdusta. Apteekin tohtori antoi kahta lääkettä, tipat ja geelin. Niitä olen nyt käyttänyt nämä muutaman päivän ja silmä tokenee pikku hiljaa. Lääkkeet eivät maksaneet juuri mitään, vain kymmenyksen siitä mitä kotona.

Toinen apteekkia vaatinut juttu sattui, kun törmäsin polvellani fillarin perässä törröttäneeseen peltiruuviin. Vikahan oli tietysti minun, jonka olisi pitänyt nähdä 40mm kirkas ruuvi mustasta lokasuojasta. Ja toki aina ja kaikkialla (?) pakettifillarit asetetaan jalkakäytävälle poikittain, vai mitä? (Menen vielä Arkwrightiin siitä juttelemaan ja jos muu ei tepsi, panen itse laastaria tms siihen ruuvinpäähän jos eivät sitä poikki saa). Housunpunttihan siinä repesi ja veri herkesi vuotamaan.

Mutta molempiin sain avun apteekista. Siellähän omistajaperhe puhuu "aina" hyvää eng ja ovat auttavaisia. Ensiavun jälkeen vein housuni sinne ja kysyin tietääkö tohtori korjaajaa. Hän lupasi kysellä ja soittikin heti jonnekin. Seuraavana päivänä jätin shortsit hänelle ja hän toimitti ne edelleen korjaajalle. Eilen käväisin iltahämärissä apteekissa, aputyttö soitti heti tohtorille, joka asuu samassa talossa kuin minä, alle 100m päässä. Hän tuli katsomaan potilastaan ja toi korjatut pöksytkin. Haava oli tulehtunut, siihen salvaa ja iso teippisideharso. Lisäksi hän "määräsi" antibioottia tabletteina. Näytin hänelle 0,5L sairaaladesi-pulloni ja hän "hyväksyi" sen haavan puhdistamiseen. Tarkisti vielä silmätulehduksen ja totesi parantumista tapahtuneen.

Näin monipuolista apua olen saanut apteekista. Lääkitys maksoi 80LE, housukorjaus maksoi 20, mutta annoin 30, kun oli aika siisti työkin ja joku oli nähnyt vaivaa kuljetellen pöksyjäni kaupungilla ees-taas. Tämä kansa elää tipeistä ja "baczisia" pyydetään herkästi pienistäkin palveluista. Onneksi on paljon tippaavia turisteja ja paikallisia rikkaita.

Apteekeja (Pharmacy) on joka korttelissa, aivan käsittämättömän paljon. Niiden hinnoittelussa on havaittu eroja. Ilmeisesti lähellä turistihotelleja olevat tekevätkin katteensa aurinkorasvoilla, laastareilla ja ripulilääkkeillä ja saattavat hinnoitella muutkin kalliimmin. Toki lääkkeiden hintataso on huomattavan edullinen kotimaiseen verrattuna. Turistit ostavatkin viemisiksi joitakin tuttuja lääkkeitä joita täältä saa ilman reseptiä. Kannattaa tarkistaa esim jotkin vitamiinit, hivenaineet ym ja ostaa edullisesti kun sopivia löytyy.