Luxorin puolella

 

Lyhyt”kauppareissu venyy aina vähintään viisituntiseksi. Käytiin ensin Vodafonella ihmettelemässä miksi en saa yhteyttä Päiviin. Kaikki mahdolliset temput tehtiin ja kaikki muut numerot yhdistyy. Vasta tätä kirjoittaessa hoksasin ajatella, että Päden prepaid onkin saattanut muuttua. Ja niinhän se olikin, vaikka ei muistanut kertoa ja edelliset puhelut oli häneltä mullepäin. Soittolistasta onnistui toisella yrityksellä ja sain hänen numeronsa. Nyt taas jutut pelittää.

 

Tavallinen keikka päättyi viikon kala-annokseen ja pulloon Stellaa vakkaripaikassa puistoravintelissa josta on näkymä Luxorin temppelille, jota kuitenkaan katse ei enää noteeraa. Olivat iloisia ja toivottivat kovasti tervetuloa takaisin!

 

Ragabin poikien kaupasta löytyi myös lusikoita 5 kpl setti, kun niitä ei erillisinä löytynyt viime talvena edes astiakaupasta. Tähän asti on puurot syöty muovilusikalla. Tummaa suklaata ei löydy suklaahyllystä, vaan on erikseen CORONA-hylly, josta herkku löytyy.

 

Paavo on jo kymmenettä päivää sairaana, mutta raahautui lähikahvilaan meitä moikkaamaan. Nyt hänellä on menossa penisilliinikuuri ja toipuminen alullaan, mutta vielä on ukko puolikuntoinen. On se kirottua tulla tänne asti sairastamaan. Lupasi tulla joulupuurolle Klasun kanssa. Mun pitää silloin jaksaa puhua ruotsia, kun muut ympärillä pälättää suomea.

 

Ostettiin heti syttyvä kierteinen vähävirtainen lamppu ja nyt voimme molemmat lukea sängyssä, tilapäiskikkailujen jälkeen normaaliasennossa. Täällä kun ei valoja ole suunniteltu meikätapaan, kun kukaan paikallinen ei koskaan (?) lue sängyssä. Äsken yksi ukko luki sanomalehteä lautalla, mutta aika vähän näkee siellä tai kahviloissa lehtiä luettavan, kirjaa vielä vähemmän jos koraania ei lasketa.

 

Eevan pikkuruinen taskulamppu sai 2 AAA paristoa, hintaan 4LE, joka on kurssin mukaan n. 20 eurosenttiä/kpl. Meillä kotona hinta lienee lähes 10X?

 

Nyt tiedän tarkan paikan missä varaani aamuisin ottaa aurinkoa, sillä käsittääkseni se on vaihtolämpöinen kuin sisilisko ja kaipaa lämpöä. Hannulle ja muille kerron että se paikka on kanavan reunalla kohdassa, mistä puuttuu kadun reunakivet, vastapäätä yksinäistä taloa, hyvin lähellä kanavan päätöskohtaa ja risteystä. On eri paikka missä se nyt eka kerran nähtiin ja samoin kauan sitten Heinin kanssa. Varovasti lähestyvä voi nähdä otuksen ja itse yritän kuvata sen.

 

Eilen selvisi Abdyn luona kahvilanpitäjä jota Seppo kyseli. Olin tulkinnut aivan oikein paikan, jota Päden kanssa pähkäiltiin yhdessä, sillä Sepon reittiohje oli hiukan tulkinnanvarainen. Sattui hauskasti, että ukon poika oli ollut Abdyn koulukaveri ja hän tunnisti miehen heti. Yritimme sitten googlettaa paikan nimen, muttei löytynyt. Abdy ottaa selvää ja antaa tarkan osoitteen. Sepolle neuvo, että täällä kaikki tietävät lippukioskin ja se kuppila on siitä nurkalta temppelille päin. Jokin kiintopiste pitää aina olla, kun kartoista tai piirroksista paikalliset ei ymmärrä mitään.

 

Abdy oli sovitusti hankkinut tarjolle pari fillaria, mutta kumit tyhjinä eli ei ole kovasti ponnistellut vuokraaja tarjouksensa eteen. Niiden runko oli kuitenkin nuorisomallia, ei varsinaisia naistenpyöriä ja Eevakin koki satulaan nousun hankalaksi. Kun A lopulta saatiin ylös päivänokosiltaan, hän lupasi hankkia oikean naistenfillarin kolmeksi viikoksi. Hannu, anna merkki jos olet kiinnostunut jatkamaan vuokrausta, saadaan edullisemmin.

 

Viime (pe) yö meni plörinäksi, kun joku onnekas hölmö oli ottanut eukon ja sitä juhlittiin tavan mukaan ajelemalla torvet soiden pitkin kyliä. Kolme kertaa tunnin välein menivät ohi ja lisäksi oli jotakin liikettä että vahtikoirat haukkui. Näköjään joka toinen yö saa nukkua!

 

Eevalla on mukana euroja ja siitä opimme että pankit ovat kiinni aina perjantait ja lauantait. Yksi erikoistapaus oli auki nyt la ja Eeva sai rahansa vaihdettua. Itse olen lähes aina pärjännyt ATM-automaatin varassa ja siksi en ole oppinut tätä kiinni/auki rytmiä.