Hiljaista Luxorissa

Kansan keskimääräinen nuoruus näkyy siinäkin, että viime vuonna jalkapallon African mestaruus aiheutti täällä enemmän metelöintiä kuin Mubarakin hallinnon kaatuminen nyt. Ehkä myös pääkaupungissa opiskelijoiden ja oppilaitosten merkitys korostuu, sillä siellä ollaan lähempänä kansan elämän suuria linjoja. Toisaalta se, että Alexandria, Suez, Port Said ja pohjoinen oli paljon aktiivisempi kansannousussa, kertoo jotakin ajattelutapojen eroista työläis- ja turismikaupungeissa. Näissä samoissa maisemissa, Luxorista länteen on teollisuuskaupunki, jossa poliisi ampui vain muutama päivä sitten mielenosoittajia. Täällä ei saatu aikaan kuin pikku huutelua.

Veikkaan että poliisijoukkojen päälliköt ovat kohta tuomiolla ja hyvä niin. Tuttavani "Aatu" on sitä mieltä, että varapressa Omar Suleiman on mies paikallaan, jota minä kovasti epäilen. Hän on osa sitä suhteellisen pientä Muban eliittiä, joka on yhteiskuntaa pyörittänyt. Jos äijä on turvallisuuspoliisin päällikkö yli 10v, hän tietää taatusti kaikki likaiset temput mitä sortokoneisto on tehnyt. Kyllä pienemmät nilkit ovat hänelle raportoineet kaiken mahdollisen. Jos hän pääsee luistamaan vastuustaan, jää paljon rikoksia pimentoon.

TV haastattelee El Baradain edustajaa, sekä myös musliveljien puhemiestä ja kaikkki vastailevat kovin pyöreästi. Hämmennys lienee aika suuri kaikissa poliittisissa piireissäkin. Mubarakin hallinto on pitänyt maata otteessaan niin tiukasti, että normaalit poliittiset menettelyt ovat 30v aikana painuneet piiloon. Hyvä merkki on, että liberaalina pidetty, muutama päivä sitten nimetty NDP:n pääsihteeri otti hatkat ja erosi puolueestakin. Ehkä tästä yliopiston proffasta kuullaan vielä.

Kävin pikku kävelyllä tv-kadulla, jossa vain muutama mp-poika soitti torvia ajaen katua ees-taas. Aatulta kuulin, että jotakin suurempaan kokoontumista olisi suunniteltu temppeliaukealle, mutta en viitsi lähteä katsomaan. TV tarjoaa mielenkiintoisempaa katsottavaa. Kansaa on eniten liikkeellä näiden 18 päivän aikana, varmaan luokkaa 200-250 tuhatta. Riemu on edelleen mahtavaa. Onhan se nyt tietysti helpompi mennä mukaan metelöimään, kun ei tarvitse pelätä sala-ampujia ja tiiliskiviä. Siksi siellä näkyy paljon lapsiakin. Vallankumousta juhlitaan perheittäin.

Joku kommentaattori juuri toteaa samaa, mitä itse olen yrittänyt sanoa, että vanhan systeemin kumoaminen on vielä "helppoa", mutta uuden rakentaminen on työlästä. Vaatii sitä, että armeija on oikealla tavalla mukana mutta luovuttaa myös valtaa oikeissa saumoissa takaisin siviilihallinnolle.