Kyse on savirakentamisesta.
Egypti on ihan savirakentamisen ja luonnonmukaisen arkkitehtuurin ihmemaa. Olen ihan pettynyt itseeni, että havahduin asiaan vasta eilen. Toki olen havainnut että täällä osataan saven käyttö ja vanhat menetelmät rakentamisessa. Mutta vasta eilen sain tietää että täällä on vaikuttanut 1900-1989 eräs maailman huippusuunnittelija luonnonmukaisen ilmanvaihdon alalla, arkkitehti Hassan Fathy. http://hassanfathy.webs.com/

Uskon että hän on tuttu kaikille arkkitehtuuria opiskelleille. Olen jäänyt tiedosta osattomaksi, kun olen vain harrastanut asioita, en juurikaan lukenut tai opiskellut systemaattisesti. Tietoni olen kerännyt katsellen, kuunnellen ja keskustellen, messuilla ja ekotalojen esittelyissä muutamassa maassa. Olin 3 v. sitten excursiolla 13 ekokylässä Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Lisäksi olen käynyt monessa rakennuskohteessa kotimaassa ja tavannut osaajia messuilla, varsinkin Luomuran näyttelyissä monena vuonna. Harrastuksiini on kuulunut myös Huussiseura ja viimeisenä Savi ry. Olinpa aikanani jopa hallituksessa Luonnonmukaisen RAKentamisen ja ASumisen yhdistys RAKAS ry:ssä, jossa maallikkona sain kuunnella osaavia alan ihmisiä. Heille HF on tuttu nimi.

Houkuttaisi järjestää opintomatka, jos siihen heräisi kiinnostusta. Reteki voisi alkaa Kairosta, josta pistäytyminen pariksi päiväksi Fayyumin keitaalle, jossa on vanhaa ja uutta ”mutatiili”-rakentamista, mm uusi ekohotelli. Lisänä kuuluisa valaslaakso ja muuta nähtävää, josta kerron myöhemmin, kunhan sinne asti ehdin. Kairosta voisi tulla junalla, lentäen tai bussilla etelään, poiketa katsomassa Gizan savitaloja, Qinan samoin ja sitten useampi päivä Luxorissa. Täältä voisi jatkaa Assuaniin, jossa on paljon kivaa nähtävää, koko kaupunki on savesta ja mahtava uusi Nubia-museo. Sieltä sitten voisi lentää Kairon kautta kotiin.

Lähipäivien ohjelmaan kuuluu nyt pyörimistä New Qurnassa, johon HF on suunnitellut paljon. Olen jotakin jo aikaisemmin nähnyt, mutta nyt uusin silmin tutustumaan. Voi vain olla vaikeata saada osaavaa opastusta.

No, sekin järjestyi puhelinsoitolla, sillä Hassan, arkkitehdin etunimikaima lupautui mukaan. Silti luulen, että hänen asiantuntemuksensa ei ole ihan sitä mitä toivoisin, kun hän arveli aikaa tarvittavan alle tunnin. Minua taas kiinnostaa painovoimainen ilmanvaihto, joka on näissä kuumissa oloissa aivan huipputärkeä. Joissakin HF:n töiden selosteissa on kuvia ilman kierrosta ja huono käännös puhuu viilennyksestä, mutta se ei selviä ihan hetkessä, jollei joku osaa selittää. Pelkään pahaa ettei osaa. Toinen serkkupojista, Ahmed tulee kuskiksi pienellä ja huonokuntoisella autollaan. Lupasin maksaa bensat, mutta lenkki ei ole pitkä kun pyöritään WB:llä ja Qurnassa.

Ne muutamat savitiilitalot, joita olen päässyt näkemään ja sisältä haistelemaan, ovat olleet sisäilmaltaan hienoja. Se on tärkein asia taloissa. Muutamassa on ollut katto jonka kannattimina on ollut suomalaista kuusilankkua tai egyptilästä palmua. Palmukatto hiukan notkuu, mikä tekee asiasta melkein huvittavan. Rakenne antaa periksi useita senttejä, mutta kiinnostavaa on että savipinta ulkopuolella sietää liikkumisen. Kannattajien päällä on tiheä risuladelma ja sen päällä saattaa olla toinen ristikkäinen, oletan. Risut ovat peukalon paksuista puuta, jonka laadusta en ole saanut selvää. Näyttää kuin pajulta ja saattaa sen sukua ollakin.

Suomessa savea on käytetty aika paljon vielä 1800 luvulla ja savi-pölkkytaloja on tehty vielä 1900-luvulla. Vihdissä on eräs vanha navetta tehty siten, että saven sisään on tiukkaan sullottu kanervaa. Siinä on täytynyt olla muotti apuna. Nyt navetta on museoviraston suojelukohde ja isäntä valittaa korjausten vaikeutta ja kalleutta, kun moista tekniikkaa ei kukaan enää hallitse. Tosin se olisi helppo kokeilemalla selvittää, mutta maksaa sekin ja osaajia on vähän. Täytyypä kysyä Jussilta jospa häntä kiinnostaisi?