Liikenteen tulevaisuus

 

Jos joskus saadaan aikaiseksi tunneli lahden alitse Tallinnaan, *) tulee varmaan pohdittavaksi raideleveys. Meillä kun on tsaarinajan leveys kiskojen välissä ja muu Eurooppa kiitää eri leveydellä. Tai sitten vaan tyydytään hankkimaan erikoisjunat sitä liikennettä varten. Onhan toki meillä paljon vientiä Venäjälle ja sitä kalustoa on enemmän kuin etelään tarvitaan. Mikä on metron raideleveys?

 

Lentävät autot ovat olleet monen haave. Panihan tulevaisuustutkija Linturi jopa rahaa jenkkiyhtiöön, joka rakentaa yhdistelmää. YouTubessa on useita malleja nähtävänä.

Paljon huomiota on saanut sveitsiläisten kokeilijoiden sähkötoiminen lentokone, joka pystyy keräämään päivällä niin paljon aurinkovoimaa, että se voi akkujen varassa lentää myös yöllä. Kaverukset aikovat yrittää lentoa pallomme ympäri. Koe antaa uskoa siihen, että jossakin vaiheessa nykymuotoisesta lentämisestä koneilla siirrytään uuteen tapaan joka ei saastuta niin paljoa.

 

Voisiko se olla yhdistelmä jossa kantovoima saadaan kaasusta ja *) vauhti aurinkomoottoreista? Jospa matkustaminen tulevaisuudessa ei olisikaan niin kiireistä, vaan nautittaisiin hitaasta matkanteosta ja maisemista. Merien ylitse ei silti haluttaisi matkustaa päiviä, mutta paljonhan lennetään mantereiden yllä. Itse olen aina päivälennoilla kiinnostuksella katsellut maisemia, varsinkin vuoristoja. Lähtisin halukkaasti matkalle Egyptiin, jossa olisi pari hotelliyöpymistä välillä, Varsova ja Ateena ovatkin näkemättä. Hinta vaan saattaisi nousta liian kalliiksi meikäläiselle.

 

Helikopteri-lentokone on sotahommiin kehitetty kone, joka nousee ja laskee pystyyn käännettävien moottoreidensa varassa ja lentää melko hitaasti. Koneelle voidaan huoltaa joukkoja saarille ja paikkoihin joissa ei ole kenttää. Toki sillä voidaan myös kuskata pommeja pahisten niskaan, mutta siihen touhuun on nopeampia koneita jotka operoivat kaukaa.

 

Näistä uusista pienistä surisijoista, nelikoptereista voikin kehittyä suurempia ja tehokkaampia, kauko-ohjattavia laitteita, joille jo on keksitty käyttöä lennättämällä lääkkeitä tiettömien taipaleiden taakse. Onpa kehitelty ideaa jakaa laitteella postia vaikeille seuduille, vuoristoissa, saaristoissa yms.

 

Robottiautoista tulee uutisia viikoittain. Ne yleistyvät varmaan nopeammin kuin arvataankaan, kun Google panee rahojaan hommaan ja pakottaa autotehtaat kilpaan. Toyota ja Mersu ovat sähköautojen kärjessä ja japsit tekivät taas uuden mallin, joka voi todella mullistaa markkinat sähköautoissa. Nyt on keksitty uusi kikka parkkitaloihin, jossa ajava robotti osaa parkkeerata autot tiiviimmin kuin ihmiskuski, kun ovia ei tarvitse aukoa. Mutta miten se automaatti saadaan siirrettyä uuteen autoon? Pakko niitä on olla joka autoa varten, sillä olisi järjetöntä juoksuttaa poikaa hoitamassa vempaimia. Eikä se apupoika mahtuisikaan sinne tiiviisti parkittujen autojen väliin! Sen paketin on oltava katolla?

 

Monet tarjoavat jo lisävarustepakettia, jolla tavallisesta autosta voidaan tehdä itse ajava robotti. Eräs firma uhoaa myyvänsä niitä 10 000 taalalla, kun toinen pyytää nyt satatuhatta. Aluksi siinä pitää kuitenkin olla kuski mukana ja vähintään toinen käsi ratissa. Varovaista, mutta kyllä se siitä kehittyy ja pian tullaan täysautomaattiin ja lakeja *) muutetaan. Kolarit johtuvat lähes aina ihmisen virheistä ja anturitekniikka eliminoi kohta kaikki laiteviat. Kuskit pois ja robotit tilalle!

 

* * *

Robotiikka on asia joka tulee tuhoamaan nopeaan tahtiin ihmisten työpaikkoja. Poliitikkojen pitää tulevaisuusvaliokunnassa paneutua tähän tomerasti. Yhteiskunnan rakenteita pitää muuttaa nopeasti ja valmistautua aikaan, jolloin koneet tekevät tavarat ja kuskaavatkin ne minne tarvitaan. Ihmiskäsiä tarvitaan vaan hoivaan. Tosin lääkäritkin jo leikkaavat potilaita etänä, mutta lasten tai mummojen vaippoja vaihtamaan tarvitaan edelleen käsiä aika pitkään.

 

Liikenteestä työt saattavat loppua jo piankin, sillä taxit, bussit, metrot ja junat automatisoidaan vauhdilla, laivat perässä. *) Rekkaliikenne automatisoituu, mutta terminaaleihin tarvitaan muutama ihminen hoitamaan automaatteja, jotka käsittelevät tavaroita edelleen jakeluautomaatteihin. Kaikkien näiden automatisointien ohjaukseen tarvitaan suunnittelijoita, koodareita ja huoltonaisia, eli työn laatu muuttuu. Vapaata aikaa tulee lisää, jos yhteyskunnan rakenteet sallivat. Muutoin edessä on katastrofi, kun työt loppuvat kuitenkin. Loppuvat ainakin ahtaajien lakot.

 

* * *

Joku on jo julkistanut robottiauton, joka kuskaa ihmisiä 15 km tunnissa. Arvaan, että pikkubussi on suunniteltu lentokentille kuskaamaan väkeä koneille. Hyvä idea, sillä näin saadaan kone lastattua fiksummin, kun kaikki eivät törmää sisään yhtä aikaa ja tuki käytävää. Kone Oy oli takavuosina mukana suomalaishankkeessa, joka pyrki kehittämään lentokentälle jonkinlaisen liikkuvan kopin samaan tarkoitukseen, mutta hanke lienee kuopattu hiljaa. Robottiauto on parempi siihen eikä tarvitse kiskoja.

 

Nopeat junat liikkuvat magneettikiskolla ja niitä on jo kehitetty Aasiassa ja koerata on tutkimuksen käytössä Saksassakin. Nopeat junat kiinnostavat, sillä niiden avulla voidaan välttää lentämisen haitat, saasteet ja ruuhkat. 500km tunnissa porhaltava juna suurkaupunkien välillä, keskustasta keskustaan, ratkaisee monta liikenteen ongelmaa.

 

Tavaran siirto putkissa on vanha unelma, jonka versio on jo käytössä roskien kuljetuksessa meilläkin. Vanha keksintö on putkiposti, jonka iso sovellus on roskaputki. Siitä on vain askel isompiin tuubeihin ja postikontteihin, jolla verkosta tilatut tavarat siirretään paikallisen marketin aulaan. Ihan ilman ihmiskäsiä ei kaikki vaiheet toteudu, mutta siirto on helppoa ja nopeaa.

 

Paljon on nähty myös kuvia ihmisiä tuubissa kuskaavista pienoisvaunuista, jotka risteilevät verkostossa lähes ovelta ovelle. Moderni kevytmetro. Ei vaan toteudu, sillä nämä sähköllä kulkevat robottiautot ovat tulevaisuutta.

 

http://nyt.fi/a1305767279781?ref=tf_iNYTboksi&utm_campaign=tf-nyt&utm_source=hs.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage&jako=028c2f58e3ede1d836199d03dbbdbd5c

 

Tieteisnero Isaac Asimov ennusti fiksusti ja monet asiat ihan oikein. Huima suoritus, kun aikajänne oli sentään 50 vuotta. Minähän arvaan kehitystä ilman takarajaa, kunhan arvailen. Toivottavasti joku tarkistaa ennustustani vaikka 2034. *)