ke 17.11.2010 parantumisten varmistusta

Illansuussa soitin alakerran apteekkari-tohtorin ovikelloa. Hän oli ehkä ip torkuilla, kun naisäänen kutsumana tuli ovelle. Ei halunnut silloin ottaa kantaa silmäni kuntoon kun oli tämä juhlailta. Ja sovittiin että aamulla sitten. No, aamulla soi lankapuhelin ja se vaikeni ennen kuin ehdin vastata. Päätelmäni oli että ulkopuoliset tuskin numeroa tietävät, siis ehkä tohtori halusi ilmoittaa että on liikkeellä Pharmasiaansa. Menin lääkkeineni ja sidetarpeineni häntä sinne tapaamaan, mutta eipä ollut apteekkipuoti auki, peltiseinät lukossa tukevasti. Palasin takaisin, kello oli vähän vaille 9. Matkalla törmäsin vuokraisäntä-Caballaan, jolle kerroin asiasta. Hän yllytti menemään uudelleen ovan taakse ja sanoi ettei nyt ole liian aikaista. Hän tuli mukaankin ja koputimme ovelle. Taas oli tohtori yöpaidassaan ja kertoi juuri nousseensa. Ottaa vaan kupin kahvia ja tulee shoppiin "kymmenessä minuutissa". Vaikka hän on kopti, soveltaa hänkin egyptiläistä aikakäsitystä. Siksi odottelin puoli tuntia ja kävelin taas neljä kerrosta alas, mutta apteekki oli edelleen kiinni. Seuraava yritys 40 min päästä ja johan oli "ukko" avannut.

Silmän tarkistus, ei mitään näkyvää vikaa. Ainoa harmi on että silmä haittaa lukemista, toimii muuten eikä enää punoita. Sovimme että käytän tipat ja tabletit loppuun ja unohdetaan koko vaiva. Siinä sitten vielä katsottiin polven haava, joka oli märkivä vielä toissapäivänä, eilen jo parempi ja nyt melko hyvällä mallilla. Alkoholia pintaan, antibioottista rasvaa ruven päälle ja menoksi. Hän kehoitti pitämään vamman paljaana näin kotioloissa, Illaksi panen peitelaastarin, sillä edelliset ruvet irtosivat nimenomaan sängyssä, unessa.