Siellä kerron joulun ja uudenvuoden pippaloista, joita ei siis ollut. 

Mutta jotain tunnelmia oli molemmista.

Sinne tulevat kommentit käy läpi hyväksymisen ja voi joskus hiukan viipyä sen vuoksi. Mutta periaatteessa kaikki julkaistaan. Suodatusta tarvitaan lähinnä roskapostin karsintaan.

Jouduttiin kutsumaan puhelinyhtiön asentaja, koska kaapeli oli poikki. Huvittavasti se kaapeli kulkee yli kanavan ilmassa ja sotkeentuu puun oksien väliin. Kova tuuli toissapäivän sitten katkoi yhteyden.

Valitsin sitten uuden blogipohjan. Se on wordpress ja oma domain, apua ostin HS-works firmalta, jota voin kovasti suositella. Pojat ratkovat kaikenlaisia pulmia, avustavat firmoja systeemivalinnoissa, laitteissa ja ohjelmissa. Minuakin on Harri neuvonet jo useita kertoja, nytkin tänne Luxoriin ja käyttää mun konetta kaukokäyttöisesti. Ja saa sen aina toipumaan viruksista ja mun töppäyksistä.

Katso www.nippe.fi

Täällä tieto (=juoru) kulkee, osin toki hyvää tarkoittaen, sillä mainitsi ohimennen Abdylle meneväni perjantaina isoon kylään eli Luxoriin. Niinpä Annukka tiesi soittaa ja kertoa, että Paavo on saapunut ja ovat Mahrusin kanssa Sinuhetalossa. Mulla oli juuri puuro kypsynyt ja pyysin tunnin aikaa päästä sinne.

Paavo oli päivätorkulla ja heräili sieltä matkaväsymystä valittaen. Hänellä oli käynyt vanhanaikaisesti eli laukku jäänyt Kairoon ja huonoksi onneksi (=tyhmyyttä) oli siellä sitten kännykkä, laturi ja lääkkeet. Paavo oli haksahtanut vanhaan luuloon, että laukku kulkee koko reitin perille asti. Hänen olisi pitänyt muistaa että Egyptissä niin ei ole, kun on täällä pyörinyt vuosia. Vaikka lentoyhtiöt kuuluvat samaan markkinointiketjuun StarAlliance, ei niin yksinkertainen palvelu pelaa! Syytä muistaa, sillä vain harvoin laukut saa perille, jos on lippu buukattu yhteislinjalle kahden yhtiön välillä. Joskus se onnistuu Lufthansan kanssa.

Mahrus oli ollut yöllä Paavoa vastassa, omalla riskillään kun sai vinkin Annukalta, mutta eivät olleet tavanneet kuitenkaan. Eivät kertoneet miten nyt oli yhteys syntynyt, sillä Paavon luxor-kännystä oli akku loppu ja se toinen oli Kairossa. Mahrusille tuli kuitenkin hyvä päivä, sillä pyörimme Paavon ja vähän meidänkin asioilla kaupungilla monta tuntia. Ja sitä herkkua ei moni taxi saa.

Paavo oli yöllä mennyt tuttuun hotelliin Ramosa, aseman edessä Mahatta-kadulla. Halpa 2-3 tähden yömaja. Päivän ohjelmassa oli etsiä hänelle vuokrakämppä. Se olisi sinänsä helppo nakki, kun turisteja sekä pitkään viipyviä reissaajia on vähemmän kuin vielä 3-4v sitten. Mutta Paavon huonohko liikkuminen (86v mittarissa) asettaa vaatimuksen, että kämpän pitää olla mieluusti alimmassa kerroksessa, korkeintaan yhden nousun tasalla.

Puhelimet kuumana kyselivät etukäteen vanhoilta tutuilta, mutta ei heti tärpännyt. Niinpä matkaan ja hakuammuntaan. Mahrusista on näissä suuri apu, kaikille suomalaisille! Hän tuntee kämppien omistajia ja myös länsimaisia asukkaita, kuulee vinkkejä ja hoksaa kysellä. Kävimme ensin uudessa kämpässä Feirusissa, samoilla kulmilla missä Pave, Annukka, Klas ja minä olemme asuneet vuosia. Korkea hinta ja portaat, kolmas kerros esti kaupat muutoin hyvästä kämpästä. Vuokranmäärään vaikuttaa paljon kuinka pitkä sopimus on ja Paavon reilu 2 kk ei anna saumaa tinkiä.

Kävimme samalla kadulla missä asuin ensi kauteni ja jossa tutustuin vastapäätä taloa rakentaneeseen englantilaiseen opettajaan May:n ja jälkeenpäin selvisi että minun ekan talon omisti niinikään egymiehen ”brittivaimo”. Siinä kävimme useamassa kämpässä, mutta Paavo on vaistoihminen ja vaativakin, sillä valo on hänelle tärkeä myös. Siksi meni hylkyyn pieni studio, meikäläisittäin reilu yksiö 1500LE/kk, koska sen ikkunaluukut olivat tolkuttoman korkealla ja sälein varjostetut ja tuijottivat vastapäisen talon seinään. Loistava sijainti tv-kadun reunalla lähellä isoa ruokakauppaa, kahviloita jne.

Hän halusi lepäämään ja syömään jotakin ja siksi sovimme autossa, että Mahrus hoitaa hänelle uuden puhelinkortin ja tiedottaa numeron meille. Pave jopa mietti uuden puhelimenkin ostoa, kun epäili kai laukun löytymistä. Sovittiin uusi yritys huomenna ja Mahrus lupasi kysellä tarjouksia valmiiksi. Näin leivoimme taxikuskista yleismiehen, joka järjestelee asumisia ja tietysti kyytejä sekä yhteyksiä suomalaisten kesken. Tähän heppuun voi luottaa, kun ”poika” (3 tytön isä) vielä ymmärtää vähän suomeakin. Puh. +20100 682 4405 pane talteen kännyysi.

Kirjoitin jo kesällä jutun jossa heitin rajun veikkauksen, että Putin kaappaa ison palan Ukrainasta, saadakseen maayhteyden sekä Krimille että Moldovasta aikaisemmin samalla jäätyneen konfliktin taktiikalla erotettuun Transnistriaan. Veikkasin että hyökkäys pysähtyy vasta vesilinjaan, jossa on iso virta ja siinä järvijaksoja. Sitä linjaa on helpompi valvoa.

Näyttää kovasti siltä, että ennustukseni osui oikeaan. Jotenkin tuntuu siltä, että länsimaat ovat jo hyväksyneet Krimin kaappauksen, koska sen historia teki asian jotenkin hyväksyttäväksi. Olihan koko niemimaa sodan jälkeen osa Venäjää ja kovin kummalla tavalla silloinen kova ukko Hrutshov sen vaan ”lahjoitti” osaksi Ukrainaa. Siinä ei varmaan kovin kummallisia laillisuuksia tarkistettu, kunhan toimittiin Hrussen päähänpistosta. Lahjan poisotto ei tuntunut niin pahalta, palautetaanhan lännessäkin kihlajaiset.

Mutta nyt tämä ryöstösota on toinen juttu, luonteeltaan todellinen rosvous. Mutta USA ja EU ovat aika voimattomia, ei aseettomia. Mutta voimaa ei haluta nyt käyttää sillä se johtaisi vaan suurempaan kärsimykseen. Pienempää kamaluutta voidaan sietää, kun ei ne ukrainalaiset ehtineet vielä Natoon liittyä. Eilen jo kehtasi yksi Putinin kätyri uhota, että Venäjä panee matalaksi sekä Viron että Latvian turvatakseen maassa asuvan venäjänkielisen väestön edut. Mitäs tästä pitäisi meidän miettiä? Uhkaus on taatusti noteerattu Naton konttorissa. Tärkeää ei olekaan venäjää puhuvien etu vaan Putinin voiman osoitus. Mitä siitä jos talot hajoaa, raunioissakin voi puhua venäjää.

Oli aika jolloin minäkin matkustelin Moskovassa ja silloin oli siellä tuttaviakin. Mutta siitä on jo aikaa, se kun oli 1970-80 luvuilla. Silloin niillä ihmisillä ei olisi ollut varmasti halua tukea Putinin nykyisiä seikkailuja, mutta vahva propagandakoneisto on ehkä jo heidänkin ajatuksensa hämärtänyt kovalla rummutuksella ja paskanpuhumisella. Silloin yhteydenpito sujui puutteellisellakin kielitaidolla, mutta ne kontaktit ovat aikaa sitten hiipuneet. Viisaat kuitenkin toivovat että pidettäisiin yhteyksiä yllä ja annetaan siten hiukan vastalääkettä Putinin jengin valehtelulle. Pojat, pitäkää huolta että totuus tihkuu Venäjälle meidänkin kautta.

Kauppasaarto ja vientikiellot alkavat vaikuttaa, rupla laskee, elintarvikkeista alkaa olla pulaa, teollisuus hiipuu kun varaosia ei saada lännestä. Putinin tukijoukoilta on otettu pois ilo matkailla lännessä ja jäädytetty varastetut ruplat länsipankeissa. Venäjä pyörii niin kauan kuin öljyllä on jokin hinta ja ainakin kaasua menee talven yli EU:n alueelle. Mutta jo ensi kesänä voikin olla kovempi tilanne Kremlille. Jos kansan pinna katkeaa, tulee diktaattorillekin tukalaa. Tosin Venäjän kansa on tottunut kestämään kovia aikoja, mutta nyt se on ehtinyt maistaa maailman ja lännen herkkuja ja kaipaa niitä. Tilanne on ollut aikaisemmin toinen kun kansa ei ollut vielä maistanut hunajaa ja lännen mannaa. Kyllä ne ihanat maut ja matkamuistot tulevat mieleen kun vain kaalikeittoa on tarjona. Putinin taival voi päättyä äkkirysäykseen, mutta ei ihan vielä ensi vuonna.

Aika kovan vastaanoton tarjosivat lännen johtajat Putinille Australian G20 kokouksessa. Harvinaisen kovaa kieltä ja suoraa puhetta. Hiukan otti Vladi nokkiinsa ja lähti pois häntä koipien välissä. Saavat taas 200 trollia Leningardissa hommia puhua roskaa netissä.

Sonestan altaalla oli koominen näky, kun nuori muslimipariskunta oli vedessä, poika uikin oikein, mutta tyttö liina päässä ja täysmekossa lähinnä seisoi vedessä.

Rannassa taas poltettiin roskia ja näytti niin kuin olisi pantu tuleen myös roskavene ja savu oli sakeaa. Yleisesti kyllä turismin kanssa touhuavat ja valistuneimmat ymmärtävät tavan haitat. Kertovat että hallitus yrittää sitä hillitä ja kieltää, mutta ikivanhat tavat istuvat tiukassa. Asia tuli puheeksi Caravanserain pihalla kun kanavan toisella puolen joku yhtenä iltana poltti roskia.

Muurahaiset tekivät yhtenä iltana mahtavan marssin. Nämä alle 2mm mittaiset mustat, jonkinlaiset sokerimurkut olivat tehneet mustana kihisevän vaon roskiksesta keittiön poikki ja sähköjohdon koteloon seinällä. Otin Raidia ja suihkutin koko kulkueen hengiltä. Varmaan parituhatta uhria siinä sodassa.

Saksalaispariskunta tuli 6.11 myöhään illalla. Meillä kävi Päivin kanssa säkä kun käytiin katolla samana päivänä, Päde eka kertaa, minä toista. Otin kuvia vähän joka suuntaan, mutta ne ei häävejä ole. Toisella puolella vain peltoja, kaukana häämöttää Päden talo ja toisessa suunnassa Memnonin kolossit. Vuorten suuntaan otin kuvan jonka alalaitaan jää pikkuisen Habun temppelin muureja.

Katsoimme kiikarilla jänniä muodostumia kallioissa vuoren rinteellä. Näyttää kuin niissä olisi ihmiskäden kaiverruksia, mutta sen minä kiistän. Ovat vaan ajan hampaan nakerrusta eri kovuisissa hiekkakiven kerroksissa.

Isäinpäivänä kävivät kylässä Abdy ja tytär Naira sekä Annukka, joka oli yöllä paistanut kuivakakun ja toi siitä maistiaiset, kiitos!

Suunnittelimme päivän reissua Abydokseen nousevan viikon torstaille. Hinnat ja aikataulu selvinnee huomiseksi. Toivon mukaan tämä saamarin VUODATUS onnistuu siirtämään kuvia, jotta saadaan kiva retkikertomus blogiin.

Nyt on menossa liskojen häät eli gekkojen kiima. Ne lymyilevät verhojen, seinävaatteiden ja kaappien takana, pyydystävät hyönteisiä, hämähäkkejä yms. Kulkevat seinillä koko kämpässä ja uros pitää kovaa nakutusta kutsuen naaraita koitokseen. Ja vilistävät joskus nopeasti seinällä peräkkäin. Se on nääs gekkonaaraskin muka pakenemassa, mutta taitaa vaan härnätä ensin. Taas kurkkii kaapin takaa, että vieläkö se salamalla räiskivä ihminen siellä on kiusana.

Vihdoin pääsin käppäilemään kadulle ja ilman kyynärsauvaa. Jalka pelaa jotenkin, vaikka tiettyä jäykkyyttä vielä on.

Lähdin vakoilemaan vieläkö löytäisin varaaneja kanavan varrella ”aurinkoa ottamassa”.

Otin muutaman kuvankin (joita en tähän saa siirrettyä) joista näkyy tämä luonnon kannalta surkea tilanne. Paikalliset haluavat pitää ympäristöänsä siistinä, mutta epäonnistuvat monella tavalla. Jätehuolto kun ei pelaa ollenkaan samalla tasolla kuin Pohjois-Euroopassa, muistuttaen kovasti sitä sottaamista jota on aina harjoitettu Välimeren rannoilla ja josta Italia on surkein esimerkki.

Tämä ympäristön siistiminen kun tarkoittaa myös vanhan kuivuneen korsiston polttoa ja samalla tavalla hoituu luvaton kaatopaikka, tuleen vaan. Eläinten kannalta polttaminen on huono asia ja varsinkin varaanin elinympäristölle tuhoisaa.

Kadun varsi on varsin pusikkoista ja pensastoista ja siinä kadun ja kanavan välissä noin 4-5m kaistalla kasvaa myös isompia puita. Nyt onkin joku, ehkäpä paikallishallinnon toimesta, istuttanut hernepensasta monen sadan metrin matkalle ihan reunuskivien vieree ja niitä oli jopa kasteltu, niin että elää toivo niiden pärjäämisestä puiksi asti. Se saattaa pelastaa myös matalamman pusikon, sillä jos ruohokasveja poltetaan, käristyy samalla nämä hernepensaat. Pensas on turhan vaatimaton sana, sillä parhaimmillaan ne kasvavat 3-4m korkeiksi.

Tulikäsittelystä ovat jo aiemmin kärsineet palmut, jotka ovatkin kuin pystyyn kuivuneita. Harvassa on enää lehvästöä jäljellä. Mutta palmut ovat sitkeitä ja ne kestävät jossakin määrin polttamistakin, kuten on nähty Sinuhetalon puutarhassa. Viime kevään ja nyt syksyllä uudelleen tapahtuneissa korsien ja roskien poltossa tuhoutui useita varaanien lepopaikkoja. Arvelen, että niitä ei miellytä tuhka ja hiilenkappaleet makuualustana.

Hiiviskelin siis viime talven varmat varaanipaikat läpi, ei mitään. Johtui osittain myös siitä, että ko 14 maissa on auringon suunta sellainen, että kadun puolella kanavaa on varjoisaa ja vastarannalle paistaa. Niinpä tähyämään sitä reunaa ja jo onnisti. Näin kaksi komeaa toistametristä yksilöä, joista laiskemmin liikkuva saattaa olla kantava naaras. Toinen nimittäin luiskahti kanavan likaiseen veteen, kun pysähdyin sitä tarkkailemaan. Otukset ovat hyvin tottuneet ohi menevään liikenteeseen ja jopa paikallisiin kävelijöihin, mutta oudoissa kuteissa kuikuileva ukko sai ne levottomaksi, varsinkin kun jäin tuijottamaan otuksia.

Lähempänä kämppää ja Caravanseraita on kadun varren kaislasto ja muu kasvusto niin peittävää, että toista reunaa kanavasta ei näe. Vapaata näköalaa on vain muutama sata metriä lähempänä Memnonin valtakatua. Se reuna kanavasta ei ole niin suotuisa varaaneille, koska sieltä puuttuu pensasto, mutta hyvän suojavärinsä turvin ne siinä kanavan ja pellon reunassa loikoivat. On surullista, että emme tällä kaudella todennäköisesti näe niitä suurimpia varaaneja, joiden kokonaispituus saattoi ylittää 2m, koska häntä on melkoinen piiska ja joka sentti huomioidaan.

Lohdutukseksi kuvasin taas mustaa puhvelia ja sen etusorkkaa, jossa kasvaa kummallinen lisäuloke, jonkinlainen epämuodostuma. Täytyykin muistaa kysyä asiasta Tayepilta, eläinlääkäriltä. Veikkaan, että naudan surkea elämä paikalleen sidottuna kadun vieressä on syynä epämuodostumaan. Sorkkia ei kai täällä hoideta sen enempää kuin autojakaan. Kaikki saa olla kunnes hajoaa. Ei ihme että koneet piiputtaa, autot hajoaa ja lehmät ontuu. Harmi taas ettei vuodatuksen kuvansiirto toimi.

* * *

Nyt on pakko minun terästäytyä ja ruveta opettelemaan toista julkaisualustaa, ei tästä tule mitään. Olen vaan niin henkisesti laiska ja kovin haluton taas tappelemaan jonkin ohjelman kanssa. Tämä ei ole ellenkaan helppoa tässä iässä!!! Päivistä olisin voinut saada henkistä tukea, mutta hän on palaamassa Suomeen äitinsä heikon kunnon vuoksi ja paluu on epävarma. Toinen riesa on Google, jonka meiliohjelma on alkanut rassata sen ylenmääräisten tarkistusten ja salasanakikkailujen kanssa.

Katso netistä reitti Tallinna - Hurghada joka maksaa halvimmillaan 99 € !

Lennokissa lukee Air Baltic ja se kai myy myös pelkkiä lentoja. Itse en ole jaksanut vielä selata sivuja.

Hurghadasta on lukuisia bussivuoroja Luxoriin, bussit on hyväkuntoisia ja ilmastoituja, turistilaatua. Eikä maksa paljon, muistaakseni reilusti alle 5 €. Viimeinen vuoro lähtee klo 23 ja yksi urhoollinen aikoo siinä torkkua yönsä ja olla aamulla varhain Luxorissa. 

Soita mulle Hurghadasta, niin järjestän kuljetuksen täällä järkihintaan.

Uusi numeroni on 010 287 44481

Talouskasvu ja energian käyttö ovat kovasti sidoksissa keskenään, mutta kuinka paljon?

http://ilmastotieto.wordpress.com/2014/10/22/vallitsevan-taloustieteen-kritiikkia-talouskasvu-osa-1/

Nyt on kehitetty valkoinen aurinkopaneli, joka tyydyttää arkkitehteja.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/nakymaton%20aurinkopaneeli%20sulautuu%20rakennukseen%20taydellisesti/a1024046?

Lähienergialiitto on hyvällä asialla vatiessaan hallitukselta pikaisia toimia uusiutuvien energioiden jarrujen poistamista.

http://www.lahienergia.org/julkaisut/ehdotus-hallitukselle-hajautetun-uusiutuvan-energian-edistamiseksi/

Valitan että edelleen systeemit ei pelaa ja kuvat ei siirry normaalisti. Sapettaa !!!